Myyränsyöjät yllättivät 2011 Sää * Kevään edistyminen * *Pöllöt * Viirupöllöt * Sääkset *Falcot * Tiirat *Rengaslöytöjä * *1971**Kiitos Vuosi 2011 näytti sään osalta melko pitkään samantapaiselta kuin edellinenkin vuosi 2010. Loppuvuodesta kuitenkin "tiet erkanivat". Runsasluminen ja keskimääräistä kylmempi talvi ei kaikkia lajeja lannistanut. Lunta riitti alkuvuodesta edellistalven tapaan myös norpille Tammikuu 2011 oli jatkoa joulukuun 2010 pakkasille. Lämpötila sahasi nollan ja -25 pakkasasteen välillä. Pari suojakelipäivääkin oli ja kuukausi oli erityisen sateinen, joten lumipeite vahvistui lähes ennätykselliseksi. Itä-Savon 2.2. mukaan eniten satoi Mikkelin Rantakylässä. Helmikuu olikin sitten selvästi kylmempi kuin edellisenä vuotena. Nyt käytiin pari kertaa jopa -30 celsiusasteessa Pihlajaniemen kotihavaintopisteen mukaan. Aamujen minimilämpötilojen keskiarvo oli -16,7 C, kun se esim. vuonna 2008 oli vain -3,9 C-astetta. Tammikuun lumipeite kasvoi myös vielä ja ainakin Savonlinnan seudulla oli kuun alkupuolella lunta jo yli 80 cm. Maaliskuu oli vähän viimevuotta leudompi. Pakkaset olivat kohtuullisia, enimmillään lämpötila putosi alle -15 asteen vain pari kertaa. Talvi kuitenkin pitkittyi vielä jonkin verran huhtikuun puolelle, kunnes lämpeni todella. Huhtikuu oli varsinkin loppupuliskoltaan poikkeuksellisen lämmin. Paksut lumimassat haihtuivat nopeasti eikä sulamisvesiä juuri näkynyt. Kuun loppuun ajoittuneen pääsisäisen aikaan päästiin päivälämpötiloissa lähelle +20 astetta. Toukokuun alku oli viileähkö, mutta kuitenkin viimeiset lumet hävisivät Pihlajaniemen tarkkailupisteen perusteella viimevuotta aiemmin eli 3.5. Sitten toukokuun toisella viikolla lämpeni ja lehti puheksi puihin. Loppupuolelle kuuta mahtui joitain hienoja päiviä, mutta pääosin epävakaista ja koleaa säätä. *** Ilmatieteen laitoksen mukaan (Puumala-lehti 8.9) kesä oli 1900-luvun alusta lukien neljänneksi lämpimin. Puumala oli jälleen heinäkuussa Suomen lämpimin paikkakunta 9:llä helle-ennätyksellä. Heinäkuun korkein lämpötila mitattiin kuukauden ensimmäisenä päivänä, 32.3 astetta. Erityisen lämpimiä olivat heinä- ja elokuu. Pitkiä kuivia kausia ei kuitenkaan esiintynyt. Ei onneksi myöskään edellisvuoden kaltaisia myrskyjä, vaikka Itä-Savon 2.8. mukaan kesällä salamoi tavallista enemmän. *** Syys-, loka- ja marraskuu olivat lehtitietojen perusteella kaikki tavanomaista lämpimämpiä eikä talvi kunnolla tullut vielä joulukuussakaan. Lunta satoi pariin otteeseen juuri ja juuri aukealla paikalla hiihtoa varten, mutta molemmilla (12-13. päivinä ja jouluna) kerroilla se suli pois. Eteläisessä Suomessa joulukuu oli niin leuto, että sinisorsa aloitti Espoossa pesinnän ennen joulua BirdLifen tiedotteen mukaan. Mustakurkku-uikun pesä Mikkelin mlk:n Hujas(ten-lammella) 27.05.1954 Ehkä huonon marjasadon vuoksi rastaat näyttivät puuttuvan talvella kokonaan Savonlinnan seudulta. Pihabongauksessa 29.1. kävivät Pihlajaniemen ruokintapaikalla myös vain tavanomaiset 9 lajia, mutta viherpeippojen määrä oli kuitenkin positiivinen yllätys. Mustarastaan havaitsimme ensi kertaa ruokinnalla vasta 4.4, jolloin niitä oli paikalla 2 paria. Lintumaailman kevät näytti etenevän tavanomaisessa aikataulussa. Kalalokit hautoivat Savonlinna- Mikkeli välillä tutuissa paikoissaan, Savonlinnan Pirhiänniemessä Harjusillassa luodolla saramättään päällä ja Rantasalmella Kolkonpäässä juurakon päällä 8.5. sekä Juvalla Nääringinjärven päässä kiven päällä 11.5. Telkkä oli aloittanut muninnan Puumalassa 28.4. Harmaasieppolla oli jo valmiinoloinen pesä pöntössään 11.6. Poikaset rengastin 7.7. Emon höyhenpeite lämmittää mukavasti (alkuun) Viimevuoden pöllökadon jälkeen eivät ainakaan omat odotukseni olleet pöllöjen suhteen kovin korkealla. Ruuskan Ristolle oli tullut helmikuun alussa tieto kuoleesta viirupöllösta Kellarpellossa. Pöllö matkasi tutkittvaksi Eläinmuseolle. Inkeri Kero ilmoitti 14.3, että viirupöllö oli hakeutunut ruokintapaikan tuntumaan Kerimäellä. Vielä maaliskuun alussa Oriolus-verkossa oli tieto, että Mikkelin seudulla tehdyllä pöllöretkellä oli ollut aivan hiljaista, vaikka Etelä-Savon radiossa Okkosen Harri kertoikin, että Etelä-Savossa on tehty noin 30 pöllöhavaintoa. Myöhemmin maaliskuussa alkoi tihkua tietoa, että talvi ei kuitenkaan tuhonnut kaikkia pöllöjä. Maaliskuun puolen välin paikkeilla Petri Martikainen kertoi Liperi-Savonlinna-Sulkava-Koikkala matkalla kuulleensa 13 pöllöä, eniten helmipöllöjä. Paria päivää myöhemmin Ilpo Kuvaja tekstiviestitti Savonlinnan itäpuoleiselta reitiltä samansuuntaisen havainnon, 8 helmipöllöä ja vain yksi viirupöllö. Vaikka helmipöllöt olivatkin aktiiviseti äänessä, ei allekirjoittaneelle kantautunut tietoja kuin yhdestä Luukkasen Timon ilmoittamasta pesinnästä Kerimäellä. Pesintään liittyy vielä lisäksi ikävä ilmiö, sillä pesäpoikasaikaan haavassa, palokärjen vanhassa kolossa olevan pesän suuaukon viereen oli ammuttu parikymmenen sentin mittainen nuoli. Tein asiasta rikosilmoituksen, mutta eipä asiasta sen enempää ole kuulunut. Länsi-Juvalla Aatto Väisäsen mukaan pöllöjä oli heikosti. Pöntöissä ei ollut pesintöjä. Yksi helmipöllö oli kyllä keväällä huudellut ja yhdestä lapinpöllön pesinnästä hänellä oli suullinen tieto. Ruuskan Risto kertoi vähän epäselväksi jääneestä lapinpöllön pesinnästä Savolinnan Varparannalla. Ristiinasta ei tänä vuonna löytynyt yhtään varpuspöllön pesintää eikä niitä muualtakaan tullut tietooni. Joitain sarvipöllöpoikueita oli myös liikkeellä, Kerimäeltä Reijo Silvennoinen ja Punkaharjulta Ilpo Kuusisalo kertoivat maastopoikueista. Huuhkajan poikasia löytyi kaksi sen ikivanhalta (yli 40 vuotta) pesäpaikalta Savonlinnassa. Juvalla sen sijaan tarkastuskäynti yhtävanhalla pesävuorella ei tuonut tulosta. Matkalla pesävuorelle lauloi pikkusieppo. *** Viirupöllöt näyttivät aloittavan pesinnän tavanomaiseen aikaan niin, että poikaset olivat rengastettavissa pääosin touko-kesäkuun vaihteessa. Ensimmäiset jo 15.5. Luostarisen Timon tuulihaukan pöntöstä ja viimeisimmät Juha Tenhusen pöntöstä Risiinassa 9.6. Kaikkiaan renkaan sai enimmäkseen Ilpon, Juhan ja Timo Luostarisen pöntöistä 29 viirupöllön poikasta, mikä on allekirjoittaneelle toiseksi suurin vuosittainen määrä. Pesyekoko oli myös hyvä, 2,9 poikasta / pesä. *** Ns. metsähaukoista tietoni ovat niukat. Puumalassa vanhalta kanahaukan pesältä hiirihaukka lähti todennäköisesti hautomasta 11.6. Punkaharjulla ja Ristiinassa oli myös todettu ainakin yksi pesintä kummassakin. Risto Ruuska kertoi kierrelleensä vanhoja pesiä Savonlinnan ympäristössä, mutta pesät olivat asumattomia. Uusi pesä kelpasi sääkselle heti Sääksillä oli hyvä vuosi. Vanhoja pesäpaikkoja autioitui, mutta toisaalta linnut palasivat joillekin "ikivanhoille" pesäpaikoille kuten Puumalan Lietvedellä. Asta-myrskyn edellisenä vuotena pudottaman pesän tilalle Ilpo Kuvajan kanssa rakentamamme tekopesäkin Savonlinnan pohjoispuolella houkutteli linnut pesimään. Poikasia varttui kolme. Savonlinnassa yksi sääksipari valitsi pesäpaikakseen voimajohtopylvään. Pesintä onnistui, mutta sähkövoimayhtiö haki luvan pesä pudottamiselle syyskuun alussa. No, pesä kyllä näytti muutenkin karisevan alas ja lisäksi yhtiölle tuli velvoite rakentaa korvaava tekopesä tilalle. Poikastuottokin sääksillä oli hyvä. Rengastusikään ehtineiden pesyeiden keskikoko oli lähes 2,4 poikasta / pesye. Mukaan lukien Veikko Mätön rengastukset (suullinen tieto) Etelä-Savon länsiosista, jotka kutakuinkin kaikki olivat suopesiä, oli tuotto silti 2,37 poikasta / pesä. Viimeisin 31:stä rengastetusta poikasesta oli keskenkasvuinen vielä 13. elokuuta Savonlinnan Pihlajavedellä. *** Jos eivät pöllöjen suhteen odotukset olleet suuret, eivät ne korkealla olleet ns. pikkujalohaukkojen osaltakaan. Mutta toisin kävi. Ilpon pöntöt ja yksi Timon pönttö tuottivat ennätysmäärän tuulihaukan poikasia, yhteensä 32 rengastettua uutta lekuttajaa. Poikastuotto pesää kohti oli myös ennätyksellinen, 5,3 poikasta/pesä. Juvalta Petri Martikainen sähköpostitti 16.5. kahdesta käynnissä olevasta tuulihaukan pesinnästä. Lisäksi Puumala-lehdessä oli loppukesästä kuva tuulihaukan poikaspesästä Puumalan Harmaalan suunnalla. Nuolihaukka näyttäytyi ainakin Haukivedellä, ilmeiseti reviiriään puolustaen, koska nousi hätistelemään sääkseä. Varoitteleva nuolihaukka tavattiin 11.6. myös Puumalan eteläisessä saaristossa. Samoin Puumalassa elokuussa oli liikkeellä lentopoikue, jonka pesinnästä ei ollut tänä vuonna muuta tietoa. Sen sijaan pesästään tiedotti jatkuvasti mökin pihapiirin tuntumassa pesivä ampuhaukka. Pesintä kesti pitkään. Soidinhuutelun se aloitti jo 22.4. Heinäkuun 3. päivänä pesän alla oli jo pesän korkeaan sijaintiin nähden runsaasti ulosteita ja kuun puolivälissä poikasten kerjuuääntä kuului useasta suunnasta. Vielä heinäkuun viimeisinä päivinä ääntelyä kuului pesimäympäristössä. Poikaset jäivät rengastamatta suurelta osin pesän sijainnin takia tolppakenkäpuun latvuksessa. Haukivedellä 15071982 alkuun Kesä poikkesi edellisestä myös tiirojen osalta, myyränsyöjistä poiketen valitettavasti huonompaan suuntaan. Ainakin Puumalassa Naistenvedellä linnut kyllä saapuivat osalle pesäluodoistaan melko runsaslukuisina, mutta yhdyskuntien luodot autioituivat pesinnän kestäessä niin, että vain yksittäiset parit saivat poikasia. Samansuuntaiseen tulokseen viittasivat ( tosin myöhäiset) havainnot Puulavedeltä, mistä löytyi ilmeisiä uusintapesyeitä. Rengastussaldo kasvoi vain muutamalla poikasella ja on nyt 1111 yksilöä. *** Edellä mainitusta 15.5 rengastetusta VIIRUPÖLLÖpoikueesta yksi poikanen löytyi autoon törmänneenä Nojanmaasta, löytöpäiväksi on kirjattu 17.9.2011 ja etäisyys pesäpaikalle vain 6 km. Savonlinnassa Ruunavuoren tietämiltä Ilpon pöntöstä 2008 rengastetun VIIRUPÖLLÖN poikasen on Honkasen Teemu kontrolloinut 6.5.2011 (ilm. pesivänä) entisestä Mikkelin maalaiskunnasta. Välimatka synnyinpönttöön 86 km. Ristiinassa 2002 rengastettu VIIRUPÖLLÖ on taas kontrolloitu Valkealassa 22.4.2011. Lintu on siis jo lähes 9 v. Se on kontrolloitu samalta alueelta jo 2005, 2006 ja 2009. Ristiinassa 2.6.2008 +4kv Miika Jylkän rengastama pesivä LAPINPÖLLÖ -naaras on kontrolloitu 17.6.2011 pesivänä Kiimingissä - siis todellinen Lapin pöllö. (Lähde: Rengastustoimiston tiedonanto nro 154, joulukuu 2011). *** 40 vuotta sitten: Vuosi 1971 lienee ollut heikko myyrävuosi, kun havainnoistani puuttuvat kokonaan pöllöjen pesät, huuhkajia lukuunottamatta. Niidenkään pesiä ei vanhoilta reviirieiltä löytynyt, paitsi vanhassa Säämingissä, josta löytyi kaksi pesää. Toinen edellä mainitulla, tänäkin vuonna päivän tarkkuudella 40 vuotta myöhemmin asutulla reviirillä. Otavasta kyllä löytyi uusi asuttu reviiri, mutta pesintä vasta seuraavana vuonna. Jos oli edellinen vuosi 1970 hyvä hiirihaukan suhteen, aivan yhtä hyvältä ei vuosi 1971 näyttänyt. Hiirihaukan aloitettuja pesiä löytyi kyllä 8 ja yksi ilmeisesti koristeltu, mutta muistiinkirjaamani pari rengastusta (J.Mättö) tuottivat vain kolme poikasta. Ainakin yksi pesintä Hirvensalmen Malvaniemessä keskeytyi/tuhoutui. Lämmin muttei liian kuiva sää suosii useita lajeja Lopuksi vielä TAAS Suuret Kiitokset heille, joilta olen vuoden aikana jälleen saanut rengastuskohteita ja/tai muuten olemme havaintoja vaihtaneet ja kanssakäymisessä olleet. Katsaus 2005 Katsaus 2006 Katsaus 2007 Katsaus 2008 Katsaus 2009 Katsaus 2010 Hyvää alkanutta havaintovuotta! Savonlinnassa 28.1.2012 Pekka Mättö