Katsaus kesään -05.
Lintujen pesä- ja myös maastopoikaskausi alkaa auttamattomasti olla takana tältäkin vuodelta 2005, vaikka perimätiedon mukaan Juvan Koikkalassa olisi talitiaisella olleet poikaset pesässä vielä syyskuun 13. päivänä joskus -30 -luvulla. Ja vielähän Puumala-lehti kirjoitti syyskuun 1. päivän numerossaan edellisellä viikolla pääskysellä olleen niin pienet poikaset pesässä, ettei niiden silmät edes olleet vielä auenneet. Itselläni ei tänä vuonna ole pesintä- eikä rengastushavaintoja elokuun puolelta, aikaisemmilta vuosilta kylläkin kuten västäräkin poikaspesät peräkkäisinä vuosina 1968 ja 1969 elokuun 3. päivänä Puumalassa. Mehiläishaukka on tunnetusti myöhäinen pesijä, esim. Kangasniemellä oli 10.8.1980 vielä melko keskenkasvuinen ( siipi 200 mm ) poikanen pesässä, samoin päivän tarkkuudella 10 vuotta aiemmin Mikkelin maalaiskunnan Vuolingolla. Myöhäisiä pesintöjä olen todennut myös punakylkirastaalla (2.8.1970 , 5 poik/reng.) ja punarinnalla samoin 2.8.1970 (4 poik/reng.)
Myös kalatiiralla on sekä aikaisia että poikkeuksellisen myöhäisiä pesintöjä. Aiemmin olen rengastanut maastopoikasia vielä elokuun alkupäivinä mm. Hirvensalmelta 1982. Tänäkin vuonna Pihlajaveden saariston tiirayhdyskunnassa oli ainakin 5 noin vuorokauden ikäistä poikasta sekä yksi pari päivää vanhempi vielä 23. heinäkuuta. Mikäli selvisivät hengissä, lentoonlähtö ajoittui pitkälti elokuun puolelle. Ensimmäiset tiirat rengastin Puumalasta jo 25. kesäkuuta. Tiiran eri ikäisiä poikasia sainkin tänä vuonna merkittyä 51 ja henkilökohtainen kokonaissaldo kasvoi yli tuhanteen yksilöön . Tiiralla ei näyttänyt kuitenkaan menevän mitenkään erikoisen hyvin, naurulokit olivat vallanneet perinteisiä selkävesien tiiraluotoja ainakin Savonlinnassa, Puumalassa ja Hirvensalmella. Puumalassa lisäksi ainakin yhden tiirayhdyskunnan tyhjensi tuntematon peto 15 poikasesta ja noin 10 munasta.

Pedoista puheen ollen rengastuksen kannalta vuosi oli melko tavanomainen, mutta olihan siellä joitain helmiäkin. Martiskaisen Pertin jutusta 15.8. Itä-Savossa saimmekin lukea, että Sulkavalla pesi suopöllö, josta Okkosen Harrin välityksellä ja maanomistaja Martti Konstin suosiollisella avustuksella sain rengastettua pari poikasta. Lienevätkö ensimmäiset Etelä-Savossa, kun vuosittaiset rengastusmäärät koko valtakunnassakin vaihtelevat jopa vain 7:stä reiluun kahteensataan poikaseen. Itä-Savosta saimme lukea myös tuulihaukkaperheestä ladonseinäpöntössä. Samanlainen suurperhe varttui myös Savonlinnan seudulla Ilpo Kuvajan pöntössä. Poikaset rengastettiin juhannusaattona. Toisessakin Ilpon pöntössä oli haudottu kuutta munaa, mutta niistä vain neljä kuoriutui. Alueellahan on aikaisempinakin vuosina tavattu tuulihaukkaa, myös Luostarisen Timon pöntössä.
Suurehkoja perheitä kasvattivat myös viirupöllöt ainakin Kerimäen suunnalla, niistäkin yksi poikue Ilpon vast’ikään laittamassa pöntössä. Kuten Itä-Savon jutussa mainittiin, Ristiinassa Juha Tenhusen ( ei siis minun) petoruudulla viirupöllöllä ei mennyt yhtä hyvin: vain yksi rengastettu poikanen, toinen samasta pesyeestä oli kuollut rengastuspäivänä tuntemattomalla tavalla. Lisäksi myös Joroisten yli 20- vuotinen "varma" reviiri oli aivan autio.
Kuitenkin nuolihaukka oli vuosien jälkeen asettunut laatikkoon Ristiinan Louhivedellä. Pesye oli myöhäinen ja yksi poikasista oli 29.7. kahta muuta puolet pienempi paitsi siiven pituudeltaan tietysti myös muulta olemukseltaan. Nuolihaukankin vuosittaiset pesäpoikasrengastusten määrät ovat melko pieniä eli viimevuosina vain noin reilut sata poikasta vuodessa koko maassa.


Kuva:Juha Tenhunen

Ristiinassa myös varpuspöllöjen pesintä oli laimeaa ja lisäksi epäonnistui niin, että vain yksi pesintä tuotti poikasia. Ruutu on varmuudella maakunnan tiheimmin pöntötetty viirun ja varpuspöllön pöntöillä ja lisäksi tiheästi tekopesitetty. Näissä tekopesissä varttuivat myös tämänvuotiset ainoat rengastamani kanahaukan ja hiirihaukan poikaset. Ajanpuutteen vuoksi muut kana- ja hiirihaukat saivat osaltani olla rauhassa, joskin joitain tyhjäksi osoittautuneita reviirejä tarkastin Puumalassa ja Savonlinnassa. Niin jäivät tarkastamatta myös huuhkajan reviirit, mutta onneksi Mikkelin seudulle on saatu uusia voimia. Teemu ja Miika ahkeroivat ja vielä hyvällä menestyksellä entisiä huuhkajan reviirejäni Mikkelin ympäristössä ja Nurhosen Harrin reviirejä Hirvensalmella.

Kuva:Eliisa Mättö

Pertti kirjoitti myös Etelä-Savon sääksitilanteesta. Sääksen pesimistuloksen vuosittaiset vaihtelut eivät ole muutamaan viime vuosikymmeneen olleet kovin suuria, mutta samat reviirit säännöllisesti tarkastettuna antavat jonkinlaisen näppituntuman ja poikastuotto/reng.ikäinen poikaspesä oli tänä vuonna hiukan alle keskiarvon. Rantasalmella lisäksi tuuli? oli pudottanut ainakin yhden munapesän ja pari muuta pesää niin, etteivät linnut olleet ehtineet pesiä tänä vuonna. Vuosittainen tavoitteeni 20 poikasen rengastamisesta kuitenkin täyttyi juuri ja juuri. Saldo kaiken kaikkiaan on tällä hetkellä 440 poikasta.

Ruskosuohaukasta sain Heikkisen Arilta kuulla Ristiinan Louhivedellä. Elokuun 5. lintu nousikin ilmoitetusta paikasta ja otti sitten korkeutta (vanhan) kiikarini kantamattomiin.

Pekka Mättö