 |
Pesimätön
selkälokki
kellui
Naistenvedellä
4.8.2013
|
Muutamista lajeista
Peippo. Toukokuun 19. päivä tuli kuluneeksi päivälleen
50 vuotta ensimmäisestä, ainakin edelleen tallessa olevasta, muistiin kirjaamastani
pesähavainnosta. Samaisessa mökkisaaressa Puumalassa peippo hautoi 19.5. tänäkin vuonna, nyt tosin
koivussa kun 50 vuotta sitten pesä oli männyssä.
Selkälokki oli vuoden lintu 2013. Puumalan
Naistenvedellä ei laskennassa 2.6 selkälokkia näkynyt. Myöhemmin kesällä ilmestyi
ensin yhdelle luodolle majailemaan yksi yksinäinen lintu ja elokuussa kerran keskellä selkää
uiskenteli 3 ilmeisestikin pesimätöntä lintua. Puumalassa Liimattalassa pienellä luodolla 5.6.
oli 3 lintua, joista 1 näytti hautovan. Luukkolanvirrassa hiekkasärkällä seisoi 2 lintua.
Puulalla kuvaan, jossa on 3 aikuista lintua, osui tarkoittamatta myös yksi maastopoikanen
.
Leppälinnun laulua kuului mielestäni tavanomaista
runsaammin. Ensi kerran sitä kuulin 8.5. Pihlajaniemellä. Pesintöjäkin löytyi kaksi, toinen
Puumalasta pöntöstä, jossa tikan suurentama lentoaukko ja toinen Aatto Väisäsen reviiriltä,
josta rengastimme 7 poikasta.
Ruisrääkkä lauloi Puumalassa 14.7 ja vielä 4.8.
erittäin aktiivisesti.
Käpytikkoja oli runsaanpuoleisesti kevättalvesta ja
tuoreita (pesä)kolojakin löytyi useita. Ehkei pesintä sitten lopulta ollut runsasta, kun
poikasten
ääntä pesäkolojen suulta ei paljonkaan kuulunut. Eikä Juha Tenhusen lähes sadassa tarkastetussa
varpuspöllön pöntössä ollut yhtään tikkaa toisin kuin 2007.
Kuhankeitäjä lauloi 18.5 melko innokkaasti samassa metsikössä
kuin viime vuonna ja jo yli 40 vuotta sitten. Se jäikin sitten ainoaksi tapaamiseksi koko kesänä.
Tiiralla näytti olevan hyvä vuosi. Heinäkuun alussa
Puulalla poikasia oli jopa muutamalla kauan asumattomalla olleella entisellä pesäluodolla. Saimaalla
Pihlajavedellä, Puumalan eteläisessä saaristossa ja Lietvedellä oli myös entisillä ja osin uusilla
paikoilla hyvin lintuja, joista kaikista ei kuitenkaan ole tietoa pesinnän tuloksesta. Puumalan Naistenvesi
puolestaan näyttää menettäneen asemansa yhdyskuntien pesimäalueena. Lienetkö kyse petokantojen
muutoksista, tiirojen ravinnonsaannista vai jostain aivan muusta?
*alkuun*
 |
Ujo
viirupöllö
Puumalassa
2013
|
Pöllöt
Paksut hanget ja myyräkato kurittavat pöllöjä, kirjoitti
Itä-Savo (Hannu Turunen STT)18.3.2013.
Ilpo Kuvaja olikin todennut, ettei pöllöistä kuulunut mitää 1-2.3. välisenä ilta-yönä
Savonlinnan itäpuolella 81 km lenkillä. Samalaisia "tyhjiä" reissuja pari kappaletta kertoi
tehneensä myös Juha Rummukainen. Itsekään en onnistunut 13.3. yhtään paremmin reitillä Mikkeli-
Anttola-Puumala Luukkola- Sulkava- Savonlinna. Pysähdyksiä 10 kappaletta.
Ei vielä 16.3 mitään Savonlinna itäpuolella Ilpon n 25 pysähdyksellä.
Ensimmäinen merkki pöllöelämästä
oli Löppösen Maurin ilmoitus, että Pihlajaniemellä vanhan pesäpöntön luona oli kuultu
viirupöllön huhuilua. Sitten Luukkasen Timo oli saanut huuhkajan vastaamaan
atrappiin.
Ainoan Tiirasta 14.4 tekemäni "havainnon" perusteella helmipöllöt olivat aloittaneet
melko laajalti puputuksen huhtikuun alkupuolella, minkä asian työkaverini Kangasniemeltä oli
jo myös todennut.
Ilpo kertoi, että vielä 1.4. yhtä lukuunottamatta (,josta ed. huutelua kuultu) ja toista jossa
yksi ilmeisesti hylätty muna, viirupöllöjen vakiopöntöt olivat tyhjiä.
Sitten jo Ristiinan Ruokoniemestä tulikin
viesti, että viirupöllöllä on 12.4. ollut 5 munaa. Toukokuun puoliväliin Ilpon
viirupöllön pöntöistä olikin löytynyt 6 pesintää mukaanlukien em epäonnistunut ja
Juha Tenhusen pöntöistä 3. Risto Ruuska ilmoitti Sulkavalta epäonnistuneesta
viirupöllön risupesäpesinnästä sekä toisen risupesäpesinnän Kerimäeltä. Puumalasta totesin
ensimmäisen kerran viirupöllön pesinnän, sekin vanhassa kanahaukan pesässä.
Todeta voinee, että viirupöllöt pesivät melko ahkerasti, mutta
epäonnistumisia oli jonkin verran, minkä vuoksi tulos lienee keskinkertainen. Em. pesistä 24 poikasta
rengastettiin.
Juha Tenhunen löysi kaksi varpuspöllön pesintää pöntöistään.
Tulos on laiha, mutta sitäkin hienompi ja työläämpi. Pönttöjen asutusprosentti oli 2,4%. Lisäksi
Aatto Väisänen Juvalta ilmoitti, että hänen aikanaan metsään raahaamassa pöntössään on pitkästä aikaa
varpuspöllö. Näistä kolmesta pesästä rengastettiin 16 poikasta.
Kuten Jari Valkama Tiira-lehdessä 16.9. totesi, huuhkajat, lehtopöllöt
ja sarvipöllöt pesivät vaisusti. Samaan
sarjaan voinee lisätä helmipöllön ainakin itäisemmässä
Savossa. Harvinaisemmista pöllöistä puhumattakaan. Huuhkajaltakin
löytyi vain tuore ruopimus.
*alkuun*
 |
Poikuekoko
ei osoita
kovin huonoa
myyrävuotta
|
Haukoista
Myyräkanta näytti siis kevään edetessä vahvistuvan. Ruoan
riittämiseen tuntuivat uskovan myös tuulihaukat . Ilpon(5)
ja Luostarisen Timon(2) pöntöissä kasvoi yhteensä 30 rengastettavaa poikasta, joista tosin
yksi jäi rengastamatta. Hyvä tulos, vaikka em. Tiira-lehden artikkelissa todettiin, että
tuulihaukoilla poikasmäärät
jäivät tavanomaista pienemmiksi. Mahdollisesti Savonlinnan seudun jyrsijäkanta oli parempi kuin
maan muissa osissa. Samansuuntainen se kyllä oli Ristiinassakin pöllöjen perusteella.
Samaa olettamaa tukee vielä hiirihaukkojen pesinnät. Savonlinnan
itäpuoleisista vanhoista pesistä olivat Timo Luukkanen ja Risto Ruuska
tehneet pesintään
viittavia havaintoja kahdelta pesältä. Pesinnät todettiin lopulta onnistuneiksi vaikka väliin linnut
olivat niin piileskeleviä että pesintää oli vaikea todeta.
Punkaharjulla Mauri Löppösen osoituksen mukaan edellä kuvassa olevat 3 hiirihaukan
poikasta saivat renkaat 2.7.
Yrityksistä huolimatta en onnistunut löytämään nuolihaukan pesää.
Linnut tosin näyttäytyivät ainakin neljällä ilmeisellä reviirillä. Epäilemättä lämpimien ilmojen
ansiosta korentoja oli paljon ja luulen nuolihaukan pesinnän olleen aktiivista. Harri
Nurhonen kertoi Puulalla olleen kolme lentopoikuetta.
Kanahaukoista ei sitten olekaan muuta sanottavaa kuin
ettei niitä ollut.
*alkuun*
 |
Tässä pesässä
säääksellä
tänä vuonna
kaksi poikasta.
Kuva 2010
|
Sääkset
Tämänkin kesän perusteella sääksikanta tuntuu melko
elinvoimaiselta. Poikastuotto omien havaintojen mukaan oli 2,25 rengastusikäistä poikasta/pesä.
Lähinnä Mikkelin seudulta ja suopesiltä Veikko Mätön (kuvassa yllä) havainto oli hiukan alhaisempi, 2,14
rengastusikäistä/ pesä eli yhteensä 2,2 rengastusikäistä poikasta/ pesä (n=19).
Pesät olivat säilyneet kohtalaisen hyvin talven yli. Vain yhden pesän totesin pudonneen talvella
kokonaan. Linnut olivat rakentaneet lähistölle uuden pesän, jossa poikaset.
Harmittava havainto oli mahdollinen sääksen pesän häirintä tai jopa tuhoaminen, mutta joka
tapauksessa epäonnistuminen Puumalassa. Aikuinen lintu
oli kesäkuun alussa pesällä kauempaa tarkasteltuna hautomassa. Rengastamaan mentäessä toinen aikuinen
oli pesällä kuin varjostamassa, mutta heti linnun noustua pesältä, vaatimaton varoittelu osoitti että
kaikki ei ollut hyvin. Pesä oli tyhjä. Pesäpuun lähellä olevaan keloon noin 3 metrin korkeudelle oli
ripustettu keltainen, kankainen, puuvarrellinen lippu jossa punainen "vaakunaleijona". Tein asiasta
rikosilmoituksen, mutta kuten arvata saattaa, asia tuskin selviää.
*alkuun*
 |
Häiritsijän
käyntikortti?
|
Syksy
Nin kuin kesäkin, syksy oli lämmin. Kesäistä säätä jatkui aina
syyskuun puoliväliin asti ja vasta viimeinen viikko oli syksyisen koleaa. Tällä viikolla alkoi
myös hanhia näkyä runsaammin.
Rastassekaparviakin oli ainakin 21.9 liikkeellä. Ilpo viestitti, että 22.9 oli 4
tuulihaukkaa vielä (ent.) Kerimäellä pesimäseudullaan.
Lokakuukin oli lauha ja Itä-Savon 2.11. mukaan myös sateinen. Maa avonaisilla paikoilla sai
lumiharson ensikerran Savonlinnan seudulla 18. lokakuuta. Kolme mustarastasta
viihtyi vielä 20.10. ilmeisesti viimeisten omenoiden takia pihapiirissä.
Räntäsohjoa saatiin lisää 23. päivä, mutta sekin
suli pois. Viimeinen västäräkki oli ylilennossa (Ä) Puumalassa
13. lokakuuta.
Pysyväksi jäävältä näyttänyt lumi teki maan valkoiseksi ja aloitin ruokinnan
marraskuun 24. päivänä. Marraskuun viimeisenä ja
joulukuun ensimmäisinä päivinä lunta satoi jo hiihtokeleiksi asti. Vaan eipä olisi
uskonut, että ennen kuun puoliväliä alkanut lauha ja kostea jakso sulatti käytännössä lumet pois
jouluun mennessä. Vaikka kasattua lunta olikin vielä, vuoden vaihteeseen mennessä suurin osa
siitäkin oli kadonnut.
Ruokinnalla kesykyyhkyjen, tiaisten ja muiden enemmän tavallisten lajien
seasta on kiinnittänyt huomiota närhien aktiivinen vierailu.
Jouluaattona nitä oli kolme.
*
Saimaan vesi oli vuoden alun huippulukemien (76,45 m NN)
jäkeen laskenut syyskuuhun mennessä jo
reilusti alle pitkäaikaisen keskiarvon l. keskiveden korkeuden, mutta sateinen loppusyksy on
nostanut sitä vuodenvaihteeseen mennessä lähes puoli metriä.
Rengaslöydöistä
SÄÄKSI
* |
-Aivan ei viimevuoden katsaukseen ehtinyt löytö
Pihlajavedellä rengastetusta sääksestä. Lintu löytyi CAMEROUN'ista 24.12.2012 -löytökirjeen
päivämäärä. Matkaa sille kertyi pesäpaikalta 6600 km ja ikää 6v 5kk 19 pv. Kuolinsyystä ei ollut
tarkempaa tietoa. |
TUULIHAUKKA
* |
-Ilpon pöntöissä Savonlinnan itäpuolella kasvaneista
tuulihaukan rengastetuista poikasista tuli 2013 kaksikin havaintoa. Ensimmäinen kontrolloitiin 29.6.
KAUHAVALLA samoin kuin vuotta aiemmin.
Toinen, viimevuonna 2012 rengastettu poikanen kontrolloitiin
LAPPEENRANNASSA 30.5. |
VIIRUPÖLLÖ
* |
-Ristiinassa Juha Tenhusen pöntöstä vuonna
2002 rengastetuista viirupöllösisaruksista toinen kontrolloitiin VALKEALASSA 6. kerran ja
toinen MÄNTYHARJULLA 5. kerran. Olivat molemmat kontrolloitaessa siten lähes 11 vuoden ikäisiä.
- Savolinnassa Ilpon pöntöstä 2008 rengastetun viirupöllön kontrolloi Honkasen Teemu jo
toisen kerran Mikkelin pohjoispuolella 16.5. ja koordinaattien mukaan samasta pöntöstä kuin 2011.
|
SUOPÖLLÖ
* |
"Sokerina pohjalla" etelä-savolaisittain mielenkiintoinen löytö. Vuonna 2005 Sulkavalla
rengastettu suopöllö
löydettiin Venäjältä kuolleena 20.6.2013. Löytö menee
ikäennätystilastossa pronssille 7v 11 kk ja 22 päivän iällään. Matkaa rengastuspaikasta kertyi
259 km. Tarkempaa kuolinsyytä ei ole ilmoitettu.
|
Historiaa
* |
Syksyllä tuli kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun sain
ensimmäisen rengaslöytöni. Rantasalmella,
Haukivedellä 10.7.1973 rengastettu kalatiira oli pyydystetty KONGON tasavallassa päivättynä
26.10.1973. Se oli siis noin kolmessa kuukaudessa lentänyt 7596 kilometriä. Myöhemmin tosin sain tiedon
aikaisemmin 12.9. MAROKOSTA kuolleena löydetystä, samana päivä rengastetusta kalatiirasta .
Sille matkaa oli kertynyt noin 4470 kilometriä
|
 |
Liro
Kakrialan
suolla
1976
|
Taas olen pyrkinyt tekemään parhaani kirjatakseni minulle kerrotut havinnot, mutta jotain on voinut jäädä
kirjaamatta tai tässä mainitsematta . Jokatapauksessa taas kaikille
vilpitön Kiitos muodossa tai toisessa tapahtuneesta
kanssakäymisestä lintuasioissa vuonna 2013.
Petorengastuksia teimme yhteensä yhtä vaille sata.
*alkuun*
