Poikkeuksellinen vuosi
2014

Alkuvuosi * Kevät * Kesä * Muutamista lajeista * Pöllöt * Haukoista * Sääkset * Syksy * Rengaslöytöjä * Historiaa * Kiitos

Vuosi 2014 alkoi lumettomana ja plussan puolella olevassa säässä. Oikein kunnollista talvea ei tullutkaan. Kevät alkoi aikaisin, mutta tuli vanhan sanonnan mukaan keikkuen. Kesä oli ennätyksellisen hellejakson ansiosta keskimääräistä lämpimämpi. Myös syksyn kuukaudet olivat leutoja. Joulu kuitenkin oli juuri ja juuri valkea. Ilmatieteenlaitoksn mukaan koko vuosi oli mittaushistorian toiseksi lämpimin vuoden 1938 jälkeen.
*
Tiira-lehdessä 14.3. Erkki Korpimäki ennusti kohtuullista pöllökevättä ainakin Länsi-Suomeen. Pertti Martiskainen kirjoitti Itä-Savossa 4.5. toiveiden viirupöllön pesinnöistä olevan korkealla. Toisaalta jutussa haastateltu Mikko Hakanen totesi myyräkantojen runsauden olevan laikuttaista. Heinäkuun alussa Itä-Savon 4.7. mukaan säät olivat olleet kohtalokkaita erityisesti hyönteissyöjille, mutta pienimittakaavaisesti tässäkin oli alueellisia eroja. Maaliskuussa Etelä-Savoon saatiin uusi rengastetun linnun ikäennätys.

Ei ehtinyt
pihabongaukseen 2014
Pihlajaniemellä
tämä keltanokka

Ensimmäinen
havainto 18.3.

Tammikuu
alkoi leutona ja lumettomana. Itä-Savon 4.2. mukaan terminen tavi alkoi koko maassa vasta tammikuussa. Savonlinnassakin pakkaset alkoivat 11. tammikuuta, mutta olivat kuun loppupuliskolla sen verran kireitä, että koko kuukausi oli valtakunnallisesti keskimääräistä kylmempi (I-S 3.1.2015). Jäät olivat vielä kuun lopullakin tavanomaista heikompia (I-S 23.1) ja lunta jonkinlainen kerros vain avoimilla paikoilla, metsässä ei käytännössä ollenkaan.
Pihabongauksessa Pihlajaniemellä viikonloppuna 25-26. tammikuuta ei alkutalven leudoista säistä huolimatta ollut mitään erityistä edellisvuosiin verrattuna. Lajeja oli tutut kymmenen. Rastaita ei Pihlajaniemellä ollut tammikuussa liikkeellä, mutta Miekkoniemellä oli alkukuun oleskellut mustarastas Terttu Hirvosen mukaan. .
Helmikuu
oli ennätyksellisen lauha. Pihlajaniemen kotimittauspisteellä helmikuun aamujen alimpien lämpötilojen keskiarvo oli vain -2,2 astetta, kun se esimerkiksi 2007 oli -17,6 astetta C. Kuun alussa lunta satoi sen verran, että avoimilla paikoilla oli hetken aikaa kohtuulliset hiihtokelit, mutta metsälatuja ei juurikaan voinut ylläpitää. Puumalan virrassa uiskenteli telkkä 23.2. Itä-Savon (15.3.Pertti Martiskainen) mukaan ensimmäinen Etelä-Savossa oli havaittu jo 22.2 ja moni laji oli viikkotolkulla etuajassa. Harmaalokki havaittiin Etelä-Savossa jo 9.2. Sää oli ajoittain niin keväinen, että 14.2. harakkapari sovitteli risuja oksanhankaan virastotalon seinustan puussa Savonlinnassa. Ei se kuitenkaan varsinaisen pesän rakentamiseen johtanut ko. paikkaan.
Maaliskuu
oli myös erityisen lauha. Pihlajaniemen kotimittauspisteen mukaan koko kuukauden aamun alimpien lämpötilojen keskiarvon mukaan vain vuoden 2007 maaliskuu oli lämpimämpi vuodesta 2003 alkaen. Puumalassa jäät Saimaan rannoilta olivat alkaneet sulaa jo ennen kuun puoliväliä. Kuun loppupuolen kylmempi jakso sai aikaan rantavesien uudelleen jäätymisen ja voimakkaan jään laajenemisen, joka teki paikoin tuhoa mm. laitureille. Lintujen muutto oli alkanut ennätysaikaisin. Itä-Savon (15.3.) mukaan Etelä-Savoon oli saapunut mm. kiuru 6.3. ja sepelkyyhky 7.3.

*alkuun*

Huhtikuun
alussa jatkui maaliskuun puolella alkanut viileämpi yöpakkasten jakso, joka jäädyttäessään jo muuten erittäin hauraita jäitä, pahensi edelleen rantarakennelmien tilannetta ainakin Puumalassa. Koska kevät kaikenkaikkiaan oli reilusti etuajassa, viimeisetkin lumet sulivat Pihlajaniemen tarkkailupisteestä ennätysaikaisin 14. huhtikuuta. Jäät lähtivät Puumalan Naistenvedestä 18. päivän aikana ja pitkin 19. ja 20. päivien iltaa kuului kuikkien huutelua. Vaikka 20. päivän seudulla lämpötila kipusi jopa + 15 asteeseen, ei koko kuukausi ollut poikkeuksellisen lämmin kylmän alun vuoksi.

Kallio kesti,
mutta useat
laiturit eivät
Toukokuu
oli Itä-Savon 3.6. mukaan poikkeuksellisen sateinen. Kuun toiseksi viimeisellä viikolla oli helteisen lämmintä ja 25. päivänä mittari Saimaan pintavedessä Puumalassa näytti lukemaa 21 astetta C. Jo Vappuna koivuihin ilmestyneet hiirenkorvat alkoivat kasvaa vasta 10. päivän jälkeen. Kuun alun viileä jakso tasasi myös ennätyaaikaisin alkanutta lintujen muuttoa.

Kevään edistyminen
Keväästä viesti mm. Savonlinnassa Haapasalmessa 26.3. näyttäytynyt nokikana. Itä-Savo/Pertti Martiskainen kirjoitti 15.3, että kalalokki rikkoi saapumisennätyksensä viidellätoistapäivällä. Niiden pesintä kuitenkin ajoittui Savonlinnan ja Mikkelin välillä melko tavalliseen aikaan neljällä perinteisellä paikalla. Linnut hautoivat Harjusillassa, Kolkonpäässä ja Nääringinjärven päässä vielä 3.6, Saarijärven lahden kivellä lintu seisoi jo pesän vieressä. Hautoi vielä 28.5.
Sen sijaan aikaisen jäänlähdön mahdollistamana härkälinnut olivat jo 22.4. valmiin pesän vieressä Naistenvedellä Puumalassa ja silkkiuikku hautoi 2.5. Pullinlahdella Savonlinnassa. Samasta syystä myös kalatiira saapui Naistenvedelle jo vapunaattona 30.5. Itä-Savon 4.5 mukaan se oli tavattu jossain Etelä-Savossa jo 19.4. Samana päivänä oli tavattu myös mm. pajulintu , mutta toukokuun alun viileä jakso hidasti hyönteissyöjien pääjoukon saapumista. Selkälokit parittelivat 17.5. pesäluodollaan Puumalan Naistenvedellä. Myöhemmin korppipari ja/tai useakymmenpäinen varisparvi kuitenkin tuhosivat pesinnän. Hömötiainen ruokki vielä 11.6. poikasiaan mäntypistiäisillä mökin pihapiirissä.

*alkuun*

Kolkonpään julkkislokki hautoi vielä 3.6.
Kuva vuodelta 2013

Kesä
Pitkät helteet tekivät koko kesästä lämpimän, kirjoitti Itä-Savo 2.9. Kesäkuu oli Ilmatieteenlaitoksen mukaan keskimääräistä viileämpi. Lisäksi se oli sateinen, mikä sai Itä-Savon (Arja Reinikaisen) arvioimaan 4.7, että "hyönteispula tappaa linnunpoikasia". Tästä Puumalassa mökkitontilla sekä näkyi että ei näkynyt merkkejä. Kirjosiepolla, tali- ja sinitiaisella oli kaikilla kaksi pesyettä, samoin punarinnalla. Lisäksi edellä mainittu hömötiainen pesi ilmeisen onnistuneesti samalla tontilla. Jälkimmäiset pesyeet olivat ainakin sinitiaisella ja punarinnalla pieniä, mikä kuitenkaan ei ole poikkeuksellista. Haarapääsky aloitteli pesintää jo 24.5, mutta tätä viileä jakso ilmeiseti viivästytti, kun vasta 5.7. pesässä oli 5 munaa ja 27.7. keskikokoiset poikaset. Harmaasieppo ei puolestaan muninut ollenkaan rakentamaansa valmiiseen pesään. Heinäkuu oli poikkeuksellisen helteinen. Koko maassa hellepäiviä mitattiin 38 peräkkäisinä päivinä, mikä on samanpituinen jakso vuoden 1973 ennätyksen kanssa. Savonlinnassa hellepäiviä oli Itä-Savon (Elina Keskitalo)13.8 mukaan 12, mutta Mikkelissä niitä oli ennnätykselliset 25 päivää. Elokuun ensimmäinen kolmannes oli vielä helteisen lämmintä ja toinenkin lämmin, jotka tekivät koko kuusta, lopun epävaikaisuudesta huolimatta tavanomista lämpimämmän.

Muutamista lajeista
Rantasipi saapui siis Puumalan Naistenvedelle jo huhtikuun puolella. Pesä löytyi 20.6. pihapiiristä, parin neliön tarkkuudella samasta paikasta, jossa se pesi 60-luvulla muutamia kertoja. Lintu oli arka ja 4.7. pesä oli tyhjä eikä pesinnän onnistumisesta ole varmaa tietoa.
Silkkiuikku pesi monivuotiseen tapaansa Savonlinnassa Pullinlahdella. Siinä ei ole mitään epätavallista, mutta joko kyseinen pesintä epäonnistui ja linnut tekivät uuden tai sitten kyse on kokonaan toisesta parista, kun vielä 17.9. molemmat aikuiset kuljettivat kahta keskenkasvuista poikasta. Teoriassa voisi kyseessä olla jopa toinen pesye, mutta ehkä vain teoriassa. Sitten toinen aikuinen ja toinen poikanen katosivat. Lopulta katosi toinen aikuinenkin ja viimeinen havainto yksinäisestä poikasesta tehtiin (Eliisa Mättö) 29.10 aivan Poukkusalmen sillan vieressä.
Harmaahaikara: Kaksi lintua kaarteli Puulalla Ukonsalmen yllä 20. heinäkuuta.
Ruisrääkkä lauloi Puumalassa kesäkuun ensimmäisellä viikolla ja vielä 14.6, mutta sitten laulu loppui.
Kultarinta lauloi toukokuun helteisen, toiseksi viimeisen viikon jälkeen 26.5. Savonlinnan Laitaatsillassa ja Viiskulmassa ns. Hulikantalon takana.
Kivitasku on aikaisemmin näyttäytynyt silloin tällöin kalasääksen pesäluodoilla, mutta 2014 ainut havaintoni oli 27.9. Puumalan Lajussa mt 62:n laidassa.
Tiiralla pesintä onnistui ilmeisen hyvin, mihin saattoi vaikuttaa varsinaisten rankkasateiden puuttuminen haudonta- ja pienten poikasten aikaan. Toisaalta eri yhdyskunnat aloittivat pesinnän hyvin eri aikaan. Puulavedellä oli vielä rengastettavia poikasia 20.7, kun Puumalassa poikaset olivat lennossa jo 16.7. Puulalla sai 20.7. yksi poikanen renkaan samalla luodolla, mistä on kotoisin maailman vanhin tiira (rengaslöydöt). Yksittäisten parien pesintä venyy useinkin elokuun puolelle. Tiirat lähtevät muutolle sitä mukaan, kun saavat poikaset lentoon. Puumalassa Naistenvedeltä ne tavallisesti katoavat elokuun puoliväliin mennessä. Tänä vuonna viimeinen havainto oli 16.8.

*alkuun*

Toukokuun
sateet
kastelivat myös
viirupöllön
pöntön
Pihlajaniemellä
2014

Pöllöt
Jos paksut hanget haittasivat pöllöjä edellisenä vuotena, talvella 2014 tätä haittaa ei varmuudella ollut. Tiira-havaintojärjestelmän mukaan mm. helmipöllön puputusta kuultiin Savonlinnaa enemmän Mikkelin seudulla ja ainakin Ristiinassa, mutta myös Joroisissa, Kangasniemellä, Heinävedelläkin ja Juvalla. Helmipöllöjen äänet vaikuttivat vaimenevan maaliskuun edetessä - kertoneeko ravintotilanteesta vai pesinnän aloittamisesta.
Helmikuun 18. päivän iltana, viidentoista pysähdyksen reitillä Mikkeli-Puumala Luukkosen kylä -Sulkava -Savonlinna ei kuulunut yhtään pöllöä. Ilpo Kuvajan havaintojen mukaan Savonlinnan itäisellä puolella ei helmi-maaliskuun vaihteen kahtena peräkkäisenä yönä kuulunut pöllön pöllöä.
Mahdollisesti ainakin alkuun hyvältä vaikuttanaut ravintotilanne sai osan pöllöistä aloittamaan pesinnän menneisiin vuosiin verrattuna keskimääräistä aikaisemmin. Varhainen kevät siihen tuskin paljon suoranaisesti vaikutti. Ilpo aloitti viirupöllön pönttöjen tarkastuksen maaliskuun puolivälissä ja 16.3 kahdessa pöntössä oli emolintu mitä ilmeisimmin hautomassa. Aloitettuja pesintöjä, yhtä lukuunottamatta Ilpo Kuvajan, Juha Tenhusen ja Timo Luostarisen pöntöistä kertyi 13, joista varmasti munittu 11:een ja rengastusikäisiin poikasiin asti onnistui 9. Poikuekoko oli hyvä, 3,1 poikasta pesää kohti. Aloitettua pesintää kohti poikastuotto oli vain 2,2 poikasta per pesä. Rengastuksia kirjattiin siis 28, mikä on hyvä tulos. Huonoja ovat viimeeksi olleet vuodet 2012 ja 2010. Juvalta Aatto Väisänen kertoi, ettei hänellä ole pöllöhavaintoja, sen enempää viiru, varpuspöllö kuin lapinpöllöstäkään.
*
Savonlinnan seudulla ei juuri kuultu pöllöjen keväthuutelua eikä esimerkiksi helmipöllön eikä viirupöllöä lukuunottamatta muidenkaan pöllöjen pesinnöistä kantautunut tietoa. Ristiinassa Juha Tenhunen löysi kaksi varpuspöllön pesintää, joissa oli suuret poikueet, 6 ja 7 poikasta. Tämä on hiukan ristiriidassa sen kanssa, että Ristiinan neljästä viirupöllön pesästä kasvoi vain 5 rengastusikäistä poikasta.
Tiira-havaintojärjestelmän mukaan hiiripöllöillä oli aktiivinen vaellusvuosi myös Etelä-Savon alueella. Savonlinnan Makkolassa Timo Luostarinen tapasi yhden vielä 22.3. Samalla alueella lintu tai pari oli tavattu toukokuun alussakin, mutta mm Timo Luukkasen suorittamista etsinnöistä huolimatta pesää ei löytynyt. Suopöllö(pari?) saalisteli niin ikään samalla alueella 7.5.
Hiljaisia olivat ilmeisesti myös huuhkajat. Savonlinnasta löytyi ikivanhalta pesäpaikaltaan epäonnistunut pesintä. Pesässä kohtalaisesti huuhkajan höyheniä, saalishöyheniä ja ulosteita. Myyränkarvamattoa ei ollut. Pesällä oli selvästi jalanjäljistä päätellen käyty, mutta käynnin suhdetta epäonnistumiseen on mahdoton tietää. Samalla puolella Savonlinnaa oli myös onnistunut pesintä. Timo Luukkasen vinkistä alueen pitäjänlehdestä löytyi juttu, jossa oli kuva marjastajan maastossa 22.7. kuvaamasta lentokyvyttömästä huuhkajanpoikasesta.

*alkuun*


Hiirihaukan
pesä
50 vuoden takaa
kuvattuna 1973
Hirvensalmella
Malvaniemessä

Haukoista
Kuvan pesää oli hiirihaukka koristellut jo 26.4.1964 silloin vielä vahvojen jäiden aikaan, mutta poikanen sieltä rengastettiin vasta 3.7. Siihen nähden nyt 2014 hiirihaukan pesinnät olivat aikaisessa mitä ilmeisimmin varhaisesta keväästä johtuen. Risto Ruuskan ja Timo Luukkasen löytämissä kahdessa pesässä oli kummassakin vain yksi poikanen, toisessa lisäksi jo 22.6. niin suuri. että karkasi oksalle rengastajan ulottumattomiin. Punkaharjulla kahtena edellisenä vuotena asuttuna ollut pesä oli Mauri Löppösen mukaan tänä vuonna asumaton.
Kanahaukkakannan tilanteen sanotaan olevan huono, mikä omalta kohdaltani näkyy muutaman tarkastamani asumattoman reviirin lisäksi vain siinä, että näköhavainnotkin linnusta ovat olemattomat. Ilouutisen kertoi kuitenkin Nurhosen Harri: Puulaveden saaristossa vanhalla reviirillä olivat linnut pesineet monien vuosien tauon jälkeen. Jos ehtinyt olisin, kanahaukan lentopoikasajan ääntä olisin päässyt kuulemaan Rantasalmella Sampo Liukon löytämällä reviirillä.
*
Voi sanoa, että tuulihaukat yllättivät taas. Ilpon (6) ja Luostarisen Timon (2) pöntöissä aloitti 8 paria pesinnän, joista yksi tuhoutui, mutta rengastusikään ehtineiden poikueiden koko oli erittäin hyvä, 4.6 poikasta / pesä eli yhteensä näistä pöntöistä jaettu ykköstila vuoden 2011 kanssa, 32 rengastettua poikasta.
Nuolihaukka saattoi kärsiä kevään ja alkukesän kylmistä jaksoista. Loppukesästä nuolihaukkoja kuitenkin näkyi eri reviireillä varoitellen, mutta totesin vain yhden lentopoikueen Puulalla. Ristiinassa oli myös linnut reviirillä, muttei sielläkään tehty pesintähavaintoa. Päätelmä sään vaikutuksesta voi tosin olla epäluotettava nuolihaukan piilottelevuuden vuoksi, mutta samasta syystä niitä onkin rengastettu viimeisten 40 vuoden aikana keskimäärin vai reilut sata poikasta vuosittain. Vähemmän kuin muuttohaukkoja vastaavana aikana ( Lähde: Rengastustoimiston sivut ).

*alkuun*

Sääksen
poikaset
pesällä
2011

Sääkset
Aikainen kevät eikä erityisesti aikainen jäiden lähtö näyttänyt vaikuttaneen olennaisesti sääksen pesinnän alottamiseen. Pesimistuloksessa vaikutti olevan jonkin asteisia alueellisia eroja vaikka aineisto pilkottuna ei kokonsa puolesta olekaan edustava. Savonlinnan pohjoispuolella poikastuotto oli heikko, mutta kokonaisuutena se oli hyvä, 2.4 poikasta/rengastusikäinen poikaspesä, mukaan luettuna Veikko Mätön havainnot Mikkelin seudun suopesiltä. Pitkäastä aikaa löytyi myös 4 poikasen pesä, joka kompensoi kyseisen parin viimevuotista pesinnän tuhoutumista/tuhoamista.
Yksi elinvoimainen pesä oli pudonnut syksyn tai talven myrskyissä Pihlajavedellä. Latvuksen kehnon oksiston vuoksi päätimme Ilpo Kuvajan kanssa rakentaa entisen pesän paikalle tekopesän. Pesä tai jos tarkkoja ollaan, pesäalusta johon sidottiin houkuttimeksi jonkin verran pudonneita pesäkapuloita, valmistui 4. lokakuuta.

*alkuun*

Tekopesä
sääkselle
valmistui
Pihlajavedelle
4.10.2014

Syksy
Päivälämpötilat pysyttelivät +20 asteen tuntumassa aina syyskuun puoliväliin saakka. Siinäkin suhteessa kuukausi oli viimevuoden 2013 kaltainen, että viimeinen viikko oli syksyisen kolea. Kuten Itä-Savo (STT) kirjoitti 2.10, syyskuu oli koko maassa tavanomaista lämpimämpi. Ensimmäisen pienehkön hanhiparven havaitsin Laitaatsillan yllä 17.9.
Lokakuun sää oli ainakin Savonlinnan seudulla tyypillisen vaihteleva. Ilmatieteenlaitoksen mukaan ( Itä-Savo 1.11.) kuukauden keskilämpötila jäi lähes koko maassa normaalia alemmaksi. Hyvän marjasadon takia rastaita oli liikkeellä paljon. Punakylkirastaat lauloivat 11. päivän aamulla Laitaatsillassa ja Pihlajaniemellä kuin keväällä, siis aivan selkeällä säkeellä. Kuikka "roukui" Puumalassa Naistenvedellä 12.10. ja hanhien muutto oli täydessä käynnissä.
Marraskuu oli Ilmatieteen laitoksen (Itä-Savo 4.12) mukaan poikkeuksellisen synkkä erityisesti Itä-Suomessa. Kuopiossa aurinko paistoi kuukauden aikana vain 12 minuuttia, kun pitkäaikainen keskiarvo on 22 tuntia. Lappeenrannassa aurinko paistoi 5,5, tuntia ( ka. 26 tuntia). Lunta oli maassa marraskuun ensimmäisen viikon jälkeen noin 10 senttiä, joka kuukauden toisella viikolla suli pois.
Joulukuun alkupuoli oli taas siinä ja siinä, oliko lunta vai ei. Metsässä sitä ei kyllä ollut. Puolenvälin jälkeen lunta oli kertynyt jo sen verran, että ennustettavissa oli valkea joulu. Mustarastaita ja räkättejä näkyi aina vuoden loppuun asti, mutta suuremmat räkättiparvet olivat hävinneet. Jouluksi saatiin jo kunnon pakkasiakin, mutta vuosi vaihtui nolla-kelissä.

*
Saimaan vesi pysytteli ensimmäisen vuosipuoliskon tason 76,00 metriä (NN) yläpuolella, muttei yltänyt ennätyskorkeuteen. Loppukesällä alknut lasku pudotti vedenpintaa vajaat 70 senttiä eli noin 30 senttiä alle keskiveden korkeuden. Aivan vuoden loppulla tapahtui vähäistä nousua. Vuoden vaihtuessa vedenkorkeus oli merenpinnasta noin 75.70 m (NN).
Touko-kesäkuun vaihteeseen ajoittui pienehkö nousu, mikä saattoi haitata kuikan pesintää. Ainakaan Puumalassa Naistenvedellä ei kuikan poikuetta näkynyt.
*alkuun*

Rengaslöydöistä
Vuoden 2014 aikana tuli mielestäni huomattavan vähän rengaslöytöjä. Joitain aivan vuoden lopulla Rengastustoimistoon ilmoitettuja saattaa tietysti olla vielä odottamassa käsittelyä. Mutta laatuhan korvaa määrän kun Etelä-Savoon saatiin uusi rengastetun linnun ikäennätys. Aikaisempia ovat ainakin vanhin kalasääksi (Jouko Mättö, 2008) ja suopöllön 3. tila Rengastustoimiston ikäennätysluettelossa, jossa on listattuna jokaisesta lajista kolme vanhinta lintua. Luettelo on valitettavasti ollut päivittämättä vuodesta 2011.

KALATIIRA
*		 - Maaliskuun puolenvälin paikkeilla sain soiton Ilta_Sanomien Tuomas Manniselta. Hän kertoi Rengastustoimiston tiedottaneen rengastustietojen perusteella maailman vanhimman kalatiiran "löytymisestä". Itselleni ns. virallinen ilmoitus asiasta tuli vasta toukokuussa.
Linnun oli kontrolloinut Mark Boorman lukemalla renkaan 9.3.2014 Namibiassa. Lintu on rengastettu Hirvensalmen Puulavedellä 13.7.1980. Välimatkaa näillä paikoilla on 9512 kilometriä. Tässä voi mainita, että kerran aikaisemminkin, vuonna 2007 Mark Boorman on kontrolloinut silloin Puumalassa Naistenvedellä samana vuonna rengastamani kalatiiran.
TUULIHAUKKA
*		 - Savonlinnan Kerimäellä Ilpon asettamasta pöntöstä 2010 poikasena rengastettu tuulihaukka löytyi kuolleena 9.1.2014 Algeriasta. Tarkempaa kuolinsyytä ei ole ilmoitettu. Matkaa kotipöntölle tuli reilut 4100 km, jonka lintu ehti ilmeiseti jo joitain kertoja tehdä.
VIIRUPÖLLÖ
*		 - Ristiinassa 2002 Juha Tenhusen pöntöstä poikasena rengastettu viirupöllö kontrolloitiin 12.4. parin kilometrin tarkkuudella samalta seudulta kuin jo viisi kertaa aiemmin, ensimmäisen kerran 2005.
- Vasta vuoden 2014 puolella tuli tieto Ristiinan Ruokoniemellä 2013 poikasena rengastetusta viirupöllöstä. Se oli löytynyt äskettäin kuolleena 1.9.2013 sähkölinjan alta Puumalan Haukkoniemestä, 12 kilometrin etäisyydeltä rengastuspaikasta.

*alkuun*

Historiaa
Pesälöytöjä 50 vuoden takaa 1964: Edellä kuvattu hiirihaukan pesä, Hirvensalmen Malvaniemi 26.4. Pyrstötiainen Puumala Kitula 9.5. Vihervarpunen Puumala Lietvesi 7.6. Leppälintu Perho 25.6, Pentti Linkola rengasti 6 poikasta. Kultarinta Puumala Kitula 29.6.

Kalatiira
voi elää yli 30 vuotta

Tätä kirjoitettaessa aika on jo vierähtänyt reilusti vuoden 2015 puolelle, mutta ei liene myöhäistä jälleen esittää kiitokset kaikille yhteistyöstä erityisesti tasan sadan petolinnun rengastuksessa. Älköön loukkaantuko kukaan, ketä tai kenen havaintoa en ole muistanut tai muuten ymmärtänyt mainita.

*alkuun*

Katsaus 2005
Katsaus 2006
Katsaus 2007
Katsaus 2008
Katsaus 2009
Katsaus 2010
Katsaus 2011
Katsaus 2012
Katsaus 2013
*
Hyvää kuluvaa vuotta!
Savonlinnassa 31.1.2015
Pekka Mättö