*alkuun*

Puulavedellä säästettiin 80-luvulla kanahaukan pesäpuu Nurhosen Harrin pitkäaikaisella petoruudulla Haukoista Tuulihaukkoja pesi Ilpo Kuvajan ja yhdessä Luostarisen Timon pöntössä 7 paria. Rengastusikäisiä poikasia niissä varttui 30 eli 4,3 poikasta/pesä. Tulos on hyvä ja kertonee siitä, ettei myyräkantojen romahdusta tapahtunut alkukesästäkään. Hiirihaukka on uuden uhanalaisuusluokituksen mukaan luettelossa statuksella ”vaarantuneet” ja sen uhanalisuus on pysynyt edellisestä arvioinnista samana. Suurin piirtein samana pysyi myös Ilpon, Maurin ja Luukkasen Timon tarkastuksissa todetut pesinnät, 3 poikaspesää ja yksi epävarmempi pesintä. Rengastuksia kertyi vain yhdeltä pesältä, 2 poikasta. Kanahaukka on noussut uhanalaisuusluokituksen tuntumaan silmälläpidettäväksi lajiksi. Savonlinnan viime vuosina asuttuna olleet 3 reviiriä tuottivat tänäkin vuonna ainakin pesäpoikasvaiheeseen ehtineitä poikasia, c/o Mauri, Ilpo, Timo Luukkanen, Paavo Putus. Rengastukset jäivät tekemättä pääasiassa kiipeilyn vaikeusasteesta johtuen. Nuolihaukka ei ole uhanalaisten tai edes silmälläpidettävien lajien listalla, mutta kuten aiemmissakin katsauksissa todettu, rengastuksia niistä edelleen tehdään vuosittain tosi vähän. Linnut -vuosikirjan mukaan vuonna 2015 vain 35 pesäpoikasta. Pesät ovat usein vaikeissa paikoissa, mutta tekopesillä/pesälaatikoilla olisi rengastusten määrää mahdollista kasvattaa. Puumalassa linnut olivat taas ”koko kesän” reviirillään, mutta edes varmaa lentopoikuetta en todennut.

*alkuun*

Kopterikameran kuva Kerimäeltä. Ilpo testasi ja onnistui hyvin myös hiirihaukan pesällä. Kopteri ei vain totellut kauan. Alkuperäinen kuva kestää suurentamisen niin, että lahnan suomutkin voi laskea

Sääkset
Savonlinnan pohjoispuolella ”rantasääksi”kanta näyttää melko vakaalta. Sen sijaan akselilla Savonlinna-Puumala parimäärässä näkyy selvää nousua. Kahden viimevuoden aikana pitkäaikaiselle tutkimusalueelle on ilmestynyt 5 uutta reviiriä. Tarkemmin täysin uusia poikaspesiä on löytynyt 1, kesäpesiä 2, yhdellä aiemmin asumattomalla tekopesällä todettiin saalista tuova aikuinen ja yhdelle yli 10 vuotta asumattomana olleelle tekopesälle oli pari palannut pesimään. Vanhatkin reviirit olivat asuttuina vahvasti eli ainakaan näiltä siirtymisestä ei ole kysymys.
Yhtenä selityksenä kannan vahvistumiseen järvialueilla on esitetty teoriaa, että sääkset pitkällä aikavällilä tarkasteltuna ovat siirtyneet takamailta pesimään vesistöjen rannalle, kun niihin kohdistunut vaino on loppunut. Toisaalta Veikko Mätön tarkastamat takamaiden reviirit olivat myös hyvin asuttuina. Lisääntynyt veneily valitettavasti aiheuttaa ajoittain tahatonta pesintöjen häirintää. Puumalassa jouduin kääntymään poliisin puoleen, kun alle sadan metrin päähän pesästä leiriytynyt venekunta ei pyynnöistä huolimatta poistunut paikalta ja sääksiemo ei uskaltanut mennä pesälle. Poliisin yhteydenotto sai veneilijät poistumaan.
Tänä vuonna sääksen pesinnät olivat tavanomaista aikaisemmassa, mikä yllätti sen verran että joitain poikueita jäi sen vuoksi rengastamatta. Poikastuotto oli heikko, vain 2.17 rengastusikäistä / poikaspesä. Edeltäviin 10 vuoteen verrattuna tulos on yhteen desimaaliin pyöristettynä kolmen heikoimman tasoa. Hämmästystä ihmetytti Veikon yhdeltä pesältä toteamat 2 kuollutta poikasta, muutoin mentiin pesintöjen aikaisuutta lukuun ottamatta ilman dramatiikkaa.
WWF / Juha Taskinen asetti rantasalmelaiselle pesälle Linnansaaressa ”nettikameran”, josta saimme seurata sääksipoikueen varttumista. Sympatiat sai pienin poikanen, joka joutui luonnon lakien mukaisesti tyytymään siihen ravintoon, mitä suuremmilta jäi jäljelle. Kameran hiljennyttyä 31.7, nuorimmainen ei näyttänyt vielä osaavan lentää, mutta harjoitteli jo. Renkaat kaikki kolme saivat 8.7.

Muutamista lajeista Ruisrääkkä oli äänessä kahden eri pesän lähistöllä rengastettaessa tuulihaukan poikasia Savonlinnan Kerimäellä. Näköyhteyttä ei saatu. Kuhankeittäjä oli taas lähes 50-vuotta vanhalla reviirillään Puumalan Naistenvedellä. Laulua kirjasin 11-12.6, 19.6 ja 24-26.6. Havainnot ehtivät juuri ja juuri Harri Okkosen kokoamaan selvitykseen, josta hän kertoi Orioluksen tilaisuudessa lokakuussa ja johon en valitettavasti päässyt osallistumaan. Töyhtötiainen pesi lahossa koivupökkelössä mökkitontilla Puumalassa siis ainoana poikasia saaneena tiaisena. Poikaset olivat kookkaita jo 15.5. ja näyttivät 22.5. päässeen lentoon onnistuneesti. Haarapääsky palasi pesimään venevajan sisäpuolelle kurkihirren päälle vuosikymmenten jälkeen. 19.7. sillä oli 2+ suurta poikasta pesässä. Pesän rakentamisen se aloitti jo 8.6. Kalatiiran pesimistuloksesta en saanut varmaa käsitystä, mutta joillakin yhdyskunnilla tavattujen lentopoikasten määrästä päätellen se ei ollut ollenkaan huono. Vaikka kesäkuun alussa oli koleahko ja heinäkuun alussa sateinen jakso, pesiä veteen huuhtelevia rankkasateita ei ollut. Rengastuksia ehdin tehdä vain 8. Mahdollisesti Haapaveden pohjoislaidalla rengastettu tiira istui 15.8. Savonlinnan ohitustien kaiteella (Eliisa Mättö).

*alkuun*

Yhtä näkyvällä paikalla kuin liikenteenjakajassa 2015 ei tämä lokki ollut, mutta poikasiaan se ruokki lopulta virastotalon parkkipaikan korokkeella

Loppuvuoden sää Melkein jo odotusarvoisesti syyskuun alkupuolen päivälämpötilat olivat lähellä kesäisiä lukemia. Kuun puolessa välissä ne putosivat sitten kymmenen asteen tuntumaan. Itä-Savo kirjoitti 22.9, että syyskuu ollut paikoin aika kuiva. Lokakuu oli kokolailla tavanomainen. Savonlinnan Pihlajaniemellä pihanurmikko oli kuurassa ensikertaa 3.10 ja maa valkoinen ensimmäisen kerran 25.10 (Itä-Savon mukaan). Viimeisenä päivänä maa oli taas hetken valkea, mutta vähäinen lumi suli illaksi pois. Pysyvämpi vaikka ohuehko lumipeite saatiin heti marraskuun ensimmäisenä päivänä, jolloin alkoivat myös kuun puoliväliin kestäneet pakkaset. Puolivälin jälkeen aamulämpötilat olivat plussalla ja käytännössä lumet ehtivät taas sulaa kokonaan pois ennenkuin sitä saatiin kuun loppupäivinä Savonlinnan seudulla jopa 20 cm. Pienet järvet ja suurempien vesien pienemmät selät jäätyivät ennen kuun puoltaväliä. Joulukuu mentiin pääosin pienehköillä pakkasilla aina joulunalusviikolle asti, jolloin lämpötila kipusi taas plussalle. Jouluaattona oli vielä pientä pakkasta, mutta joulupäivänä ja tapaninpäivänä taas lämpimän puolella. Kaikki lumet eivät Savonlinnan seudulta avoimilta paikoilta ehtineet sulaa vuodenvaihteeseen mennessä, mutta metsissä lunta oli todella vähän. Vuoden viimeisellä viikolla oli tapaninpäivän jälkeen ensin kolme pakkasaamua, mutta varsinkin uuden vuoden aatto oli lämmin. Savonlinnan lentoaseman mittarin mukaan aamulla klo 6.30, +3,1 astetta.

*

Syksyn lajeja Tiltaltti lauloi Savonlinnassa Haislahden pohjukassa 7.9. Yksi haarapääsky saalisteli vielä 16.9. Savonlinnassa torisillan vieressä. Edellisenä aamuna niitä oli vielä kolme. Nuori västäräkki Pihlajaniemellä Vilpunrinteen päällä pyörätiellä 30.9. Seuraavana päivänä eli 1.10. vielä ääntä Pihlajaniemellä Varsatien suunnasta. Kuikka äänessä viimeisen kerran Puumalassa Naistenvedellä 16.10. Hanhiparvia näkyi ja erityisesti kuului vain heti syyskuun pulivälin jälkeen. Sen jälkeen parvet vähenivät. Tiira-lehti 4 (8.12) kirjoitti, että arktisten vesilintujen reitti kulki tänä vuonna enimmäkseen Suomen itäpuolelta. Ensimmäinen tilhiparvi näyttäytyi Pihlajaniemellä 6.10, noin 10+ lintua. Rastaita oli paljon liikkeellä 15.9, mutta pikkuhiljaa ne häipyivät kokonaan. Vain mustarastas näyttäytyi joitain kertoja marras-joulukuussa (Eliisa Mättö) Ruokinnan aloitin Pihlajaniemellä 5.11, kun pysyvämmältä näyttävä lumipeite oli tullut ja pakkasetkin olivat alkaneet. Ensimmäinen havaittu laji oli närhi, joka sitten vierailikin useasti ja parhaimmillaan niitä oli kolme. Peippo -koiras ruokaili 6.11. automaatin alla sekä aamupäivästä että myöhemmin päivällä. Harmaapäätikka vieraili ruokinnalla 12.11.

*

Saimaan vesi oli vuodenvaihteessa suunnilleen tasossa 75,80 m (NN).

*alkuun* Rengaslöytöjä

Varpuspöllö *

' Viime vuoden katsaukseen ei ehtinyt mielenkiintoinen kontrolli. Ristiinassa Tenhusen Juhan pöntöstä 2014 rengastettu varpuspöllö kontrolloitiin Tampereella 22.5.2015. Etäisyyttä paikkojen välillä 185 km suuntaan WNW.

Viirupöllö *

' Niin ikään Juhan pöntöstä Ristiinassa 2002 rengastettu viirupöllö (D-205239) kontrolloitiin Kouvolassa (46 km SSW) 7. kerran 10.4.2016. Ikää linnulla on jo lähes 14 vuotta. Sisarestaan (D-205240) saatiin vielä viimevuonna samoin 7. kontrolli Mäntyharjulta (29 km SSW).

Viirupöllö *

' Savonlinnan Kerimäeltä 2015 Luostarisen Timon pöntöstä rengastettu viirupöllö (D-160180) löytyi kuolleena 18.3.2016 Juukasta, 119 km N. Alkuviikosta oli ollut vielä ruokintapaikalla.

Tuulihaukka *

' Samoin Kerimäeltä Kuvajan Ilpon pöntöstä 2014 rengastettu tuulihaukka (S-85980) kontrolloitiin Loviisassa 6. toukokuuta 2016, 223 km SW.

Kalasääksi *

' Kalasääksestä ei ole tullut löytöjä vuosiin ja välttämättä tätäkään ei olisi kaivattu, mutta tapahtuneesta kuitenkin ilmoitettiin. Heinäkuussa Rantasalmella rengastettu sääksi (M-68033) ammuttiin (by rifle) 18.9.2016 Bosnia-Herzegovinassa, 2229 km SSW.

*alkuun*

50 vuotta sitten

Rengastukset Jouko Mättö

Kanahaukka *

' Sulkavalla Liistonsaaressa 1964 renkaalla D-21685 rengastettu kanahaukka oli ilmoitettu tavatuksi marraskuussa 1966 Sosialististen NeuvostoTasavaltojen Liitossa (SNTL). Kohtalosta ei ole tarkempaa tietoa ja paikastakin vain koordinaatit, 56d24’ ja 38d44’. Näihin ilmoituksiin oli laskettu myös matka ja suunta, tässä 860 km SE. Mikkelin Anttolan Pitkälahdessa 1966 rengastettu kanahaukka (D-28188) tuli ammutuksi Sulkavan Väätälänmäellä jo 10.9. Ilmoittaja Viljam Kankkunen. Matka 30 km NE.

Korppi *

' Kangasniemellä Puulavedellä 1964 renkaalla D-24033 rengastettu korppi ammuttiin 3.11.1966 Neuvostoliiton (USSR) Karjalassa. Etäisyyttä paikkojen välillä 230 km SE.

Pesintöjä *

' -Mikkelin ympäristöstä löytyi kaksi sarvipöllön pesää 1966. Poikasia rengastettu 2. -Kangasniemellä Simpiänselän luodolla pesi niittykirvinen. Pesässä 4 munaa 1.7. -Niinikään Simpiänselällä silloin hiljattain puhtaaksi hakatuissa Myyräsaarissa tapasimme 1.7. riekkopoikueen. Enemmälti muistinpanoja selaamatta, riekkopoikue tavattiin saarissa useampanakin vuonna.

*

Tukkasotka on noussut erittäin uhanalaiseksi. Vuoden viimeisenä päivänä niitä odotteli kymmenittäin pääsyä Suomeen(?) Tukholman Skeppsbron lahdella. Tässä pieni osa.

*alkuun*

Katsaus 2005 Katsaus 2006 Katsaus 2007 Katsaus 2008 Katsaus 2009 Katsaus 2010 Katsaus 2011 Katsaus 2012 Katsaus 2013 Katsaus 2014 Katsaus 2015

Kiitos vuodesta 2016! Hyvää Suomen juhlavuotta 2017! Savonlinnassa 27.1.2017 Pekka Mättö