Melkein kaikkea vähän
vuonna 2017

Alkuvuosi * Kevät * Kesän sää * Pöllöistä * Haukoista * Sääkset * Muutamista lajeista * Loppuvuoden sää * Syksyn lajeja * Rengaslöytöjä * 50 vuotta sitten * Kiitos

Uusi vuosi 2017 vaihtui selkeästi plussalla olevassa lämpötilassa, mutta viime vuoden tapaan heti vuodenvaihteen jälkeen alkoivat napakatkin pakkaset. Nyt niitä ei kuitenkaan kestänyt kuin viikon verran.
Tammikuun kirein pakkanen koettiin loppiaisena (kotimittari -23,7), sen jälkeen pakkanen käväisi vielä kerran noin kahdessa kympissä tammikuun 25. päivänä, mutta muutoin se pysytteli alle kymmenessä miinus-asteessa. Kotimittarin mukaan tammikuun aamujen lämpötilakeksiarvo on ollut vuodesta 2003 korkeampi vain 2005 ja 2008. Vuodelta 2016 ei lunta siirtynyt tälle vuodelle kuin ohut jäinen kerros eikä sitä koko tammikuussa saatu kuin juuri ja juuri latujen ylläpitoa varten. Ajoittaisista plussan puolella käyneistä lämpötiloista huolimatta sitä kuitenkin riitti avoimilla paikoilla, vaikka niukalti, mutta yllättävän tasaisesti.
Linturintamalla ei tavanomaisia lajeja lukuunottamatta näkynyt muuta huomionarvoista kuin harmaapäätikkapari , joka ruokintapaikan lehtikuusessa piti ensin soidinääntä ja sitten ”nokittelivat” toisiaan.
Pihabongaus toteutettiin 12. kerran 28-29. tammikuuta. Pihlajaniemen ruokinnalla lajeja kertyi 9 ja lisäksi lajilleen määrittämätön tikka. Rastaat ja hömötiainen olivat olleet teillä tietämättömillä koko tammikuun eikä niitä nytkään näkynyt.
*

Metsissä lumipeite ei tarjonnut suojaa myyrille
tammikuussa. Kuva Puumalasta 29.1.2017

Helmikuu alkoi muutaman asteen pakkasella, mutta 7. päivänä lämpötila käväisi -23,8 asteessa ja vielä parin päivän päästä -17 asteessa. Siinä olivatkin sitten yli 15 asteen pakkaset. Lämpimän puolella käväistiin kuun puolivälissä ja 19. päivänä, mutta ne eivät onneksi juurikaan sulattaneet vähiä lumia. Lunta saatiin lisää vähän reippaammin vasta 23. päivänä. Metsässä tosin varvut olivat edelleen osin näkyvissä. Vaikka keskimäärin helmikuu oli talvisen oloinen ja keskiarvoltaan kylmin sitten vuoden 2012, käpytikat aloittivat soidin rummutuksensa jo kuun puolivälissä: 12.2. Vuohimäen rannassa ja 17.2. Poukkusalmessa Savonlinnassa.

Maaliskuun ensimmäisten päivien aamulämpötilatkin olivat plussalla. Kuudentena sekä 7. päivänä ja vielä 30. päivänä pakkanen kiristyi yli -10 asteen, muutoin mentiin alle -5 asteen pakkasessa, välillä nollan yläpuolellakin käyden. Joinakin päivinä oli useita lämpöasteita, mikä sulatti lumia, mutta vielä kuun lopulla sitä saatiin lisää niin, että jonkunlaiset hiihtokelit jatkuivat avoimilla mailla aina kuun loppuun asti.
Viime vuoden tapaan Puumalan salmeen oli saapunut 3 isokoskeloa (n,k,k), nyt kuitenkin jo 5. päivänä.
Etelä-Savon lintuharrastajat, Oriolus ry vietti 40-vuotis syntymäpäiväänsä 22.3. melko lämpimässä, mutta räntäsateisessa säässä. Tästä ei ollut haittaa kun synttäreitä juhlittiin vasta 5.11. Lisää Orioluksen historiaa täältä

*alkuun*

Takatalvi yllätti krookuksetkin
vapunaaattoaamuna -17

Huhtikuun ensimmäinen viikko oli ajankohtaan nähden lämmin ja lumet sulivat nopeasti, mutta sitten alkoi varsinainen takatalvi. Kuun puolivälissä aamulla Pihlajaniemellä oli pakkasta -10,5 astetta ja kohtalaiset aamupakkaset jatkuivat 20. päivään. Viimeisellä viikolla maa oli useana aamuna valkoinen illalla ja yöllä sataneesta lumesta.

Toukokuussa lämpötilat sahasivat ylös ja alas. Ensimmäisellä viikolla vapun jälkeen lämpeni niin, että Mikkelissä mitattiin 5. toukokuuta kevään lämpöennätyksenä +18,4 astetta. Toinen viikko oli sitten erittäin kylmä. Koko viikon oli yöpakkasia ja päivisinkin lämpötila oli vain viiden asteen tietämillä. Kolmas viikko oli jo lämmin ja 19. päivänä Mikkelissä rikkoutui helleraja. Neljäs viikko alkoi melko lämpöisenä, mutta 25. päivänä purkautunut ukkonen viilensi jälleen sään ja viimeiset päivät olivat taas koleita.

Kalalokki yritti pesiä
parkkipaikan kukkalaatikossa
Kevään edistyminen
Tiira-lehdessä 2/2017 Tero Toivanen kirjoitti alkukevään taas olleen varhainen viime vuosien tapaan. Pihlajaniemellä kunnolliset aamukonsertit alkoivat huhtikuun 10. päivän tienoilla, rastaita kuitenkin kuului poikkeuksellisen vähän.
Huhtikuun puoleenväliin sattuneesta pääsiäisestä alkanut takatalvi kuitenkin pysäytti kevään edistymisen. Jäät lähtivät Savonlinnan – Puumalan seudulta vasta vapun jälkeen. Kolea sää pitkitti myös vähäisten lumien lähtöä. Viimeinen läntti lunta Pihlajaniemen tarkkailupisteestä katosi ennätysmyöhään eli vasta 16.5. Puut alkoivat vihertää vasta toukokuun kolmannen viikon lopulla eli 20. päivän seutuna.
Syksyn Tiirassa 3/2017 olleen jutun mukaan tali- ja sinitiaisen pesinnät tuhoutuivat laajalti Etelä- ja Keski-Suomessa ja uusinta tai toiset poikueet olivat pieniä. Juttu kertoo, että kirjosiepolla ja leppälinnulla meni paremmin sekä että tiiran osalta järviseudulla oli onnistumisiakin.
Kuten jutussa todetaan, alueellisia vaihteluita ilmeisesti oli. Niin myös omien kokemusteni mukaan. Puumalassa töyhtötiainen selvästi luopui aloitetusta pesinnästä, mutta sinitiainen taas sai lentoon 11 poikasta ja talitiainen teki kaksi onnistunutta pesintään. Myös harmaasieppo pesi onnistuneesti ja punarinnalla oli leppälinnun pöntössä 3 pienehköä poikasta vielä 11.8. Haarapääsky lenteli viimevuotisen pesänsä lähistöllä venevajassa, muttei koskenutkaan viimevuoden pesään tai aloittanut uutta.

*alkuun*

Kesän sää
Kesäkuun alkupäivät olivat jatkoa toukokuun koleudelle. Ilmatieteen laitoksen mukaan näin kylmä kesän alku sattuu vain kerran sataan vuoteen. Kuukauden lämpötila oli ilmatieteen laitoksen mukaan keskimääräistä alempi (Itä-Savo 4.7/HS). Etelä-Savossa oltiin kuun 7:nä, 16-17. päivinä ja viimeisinä päivinä jo kesäisissä lämpötiloissa. Mikkelissä mitattiin kuukauden korkein lämpötila 16. päivänä, 26,2 astetta ja seuraavana 25,6 astetta. Muutoin ei tainnut Etelä-Savoon hellepäiviä kesäkuussa sattua.
Heinäkuun ensimmäiset päivät olivat lämpöisiä, mutta heti 5. päivä viileni ja 6. päivänä päivälläkin oli lämmintä vain noin 11-12 astetta. Siten taas 10. päivä oli lämmin, lähellä hellerajaa. Loppukuuhun mahtui epävakaista säätä ja alle 10 asteen yölämpötiloja, mutta ajoittain myös noin 20 asteen tietämissä liikkuneita päivälämpötiloja.
Elokuu ei sääolosuhteiltaan oikeastaan poikennut kesä- ja heinäkuusta. Alkukuusta ylittyi +20 asteen lämpötila joinain päivinä, mutta väliin mahtui myös koleita päiviä ja sateita. Kuun viimeisenä kolmanneksena oli viikon kestänyt kolea jakso.

*alkuun*


Helmipöllön poikanen 2008
Kuva: Eliisa Mättö
Pöllöistä
Vaikka myyräkannoissakin esiintyy ilmeisesti takavuosia enemmän alueellisia eroja, pitänee paikkansa myös Etelä-Savossa Juha Honkalan ja Tero Toivasen Tiira-lehden 3/2017 katsauksen määritelmä pöllöjen tilanteesta : ” Myyräkannat romahtivat suuressa osassa maata pesintöjen kynnyksellä ja monet tuulihaukat, lehtopöllöt ja varpuspöllöt ruokkivat poikasensa linturavinnolla”.
Varpuspöllö
Tarkastin Ristiinassa vuoden alussa edesmenneen Juha Tenhusen varpuspöllön pönttöjä, joista löytyi kaksi pesintää. Toinen oli keskeytynyt haudontavaiheeseen ja toisessa oli 3 rengastettavaa poikasta. Lisäksi löytyi yksi saalispönttö, jossa myyriä. Tiaisen pesiä oli useita ja kirjosiepoilla ainakin kaksi 7-munaista pesyettä.
Helmipöllö
Tiira-järjestelmän mukaan jonkin verran helmipöllöjä oli äänessä pääosin nimikkokuukautenaan. Joitain myös Savonlinnan seudulla, vaikka Ilpo Kuvajan (3) ja yksi oma kuunteluretki eivät tulosta tuottaneetkaan. Sen sijaan illallisella hiihtolenkillä Savonlinnan Pihlajaniemellä puputti helmipöllö kahtena peräkkäisenä iltana, jonka jälkeen katosi. Jo totuttuun tapaan pesintöjä ei tullut tietooni.
Viirupöllö
Vanhoista tutuista, Ilpon, Timo Luostarisen, Ristiinassa Juha Tenhusen sekä yhdestä nimeämättömän rakentajan pöntöistä löytyi kaikkiaan 12 aloitettua pesintää. Niistä 3 epäonnistui. Varsinaisesti myyräkadon syyksi ei voi laittaa kuin korkeintaan yhden. Poikuekoko oli onnistunutta pesintää kohti 2,6 poikasta / pesä, mikä ei ole ollenkaan huono luku. Nämäkään pöllöt eivät olleet äänessä mainituilla Ilpon tarkastuskierroksilla. Pesinnät eivät olleet mitenkään erityisen myöhäisiä.
# Ristiinassa Rauhamäki ei tänäkään vuonna ollut nimensä veroinen paikka. Viirupöllö naaras on jo toistakymmentä vuotta pommittanut rengastajaa iskuillaan. Taas mentiin yli kymmenen ja tällä kertaa pääsi naaraspöllö sananmukaisesti "vetämään huulesta" päänsuojan hengitysaukon kautta.
Lapinpöllö
Juvalta löytyi lapinpöllön pesintä. Aatto Väisänen havainnoi pesässä olevat kaksi poikasta, mutta rengastamaan mentäessä poikaset tai sitten vain yksi, olivat jo maastossa ja joista vain toinen löytyi, tyypillisesti kallellaan olevan puunrungon päälle kiivenneenä.
Petri Martikainen kertoi toisesta juvalaisesta pesinnästä, jossa toinen poikanen oli kuollut ilmeisesti nälkään.
Huuhkajasta
ei tänä vuonna ole kerrottavaa senkään vähää. Ikivanhalla pesävuorella se oli kyllä käynyt, mutta vain käynyt.

*alkuun*


Kanahaukka 60-luvulla
Kuva: Jouko Mättö

Haukoista
Tuulihaukan
pesintöjä oli Ilpon pöntöissä kaikkiaan kahdeksan, joista kaksi epäonnistui. Rengastusikään ehtineitä poikasia niissä oli 22, joten pesyekoko on onnistunutta pesintää kohden 3,7 poikasta.
Edellä jo mainitun Tiiran 3/2017 jutun toteamus, ”Tuulihaukan poikueet jäivät keskimääräistä pienemmiksi”, näytti siten pitävän jossain määrin paikkansa. Ainakin 3 pesyeessä munamäärä oli 5, mutta 5 poikasta oli vain yhdessä pesyeessä. Pesinnät olivat arviolta reilun viikon myöhässä tavanomaisesta.
Kanahaukka
taas oli yhden poikueen rengastuksen ja Mauri Löppöseltä kuullun tiedon mukaan pesinnässään jopa hiukan etuajassa.
Hiirihaukan
pesintöjä tuli tietooni kolme ja kaikki jäivät rengastamatta kolmesta eri syystä. Kahdessa oli kuitenkin ainakin kaksi lentoon lähtemäisillään olevaa poikasta.
Nuolihaukka
varoitteli yhden saaren rannassa Puumalassa Lietvedellä.

*alkuun*

2015

Sääkset
Huhtikuun lopun kolea sää, joka pitkitti lumen ja jäiden lähtöä, oli todennäköinen syy sääksien pesintöjen ajoittumisen suuriin eroihin. Sen sijaan selkeitä pesimättä jättämisiä en havainnut, joskin niiden toteaminen on vaikeaa ja onko siihen sitten syynä sää vai jokin muu tekijä.
Poikastuotto rengastusikäistä poikuetta kohti oli viime vuoden tapaan lähivuosiin verrattuna heikko, 2,2 poikasta / pesä.
Niin ikään viimevuoden tapaan yhdellä pesistä oli tänäkin vuonna Juha Taskisen virittämä nettikamera. Tämä pesintä oli vähän viime vuotta aikaisemmassa. Kaikki kolme poikasta olivat lentokykyisiä jo ennen kameran kuvan hiipumista 31.7. Suurin poikanen poistui ensimmäistä kertaa pesältä 21.7. Rengastuspäivä oli sama kuin viimevuonna, 8.7. Nyt siivenpituudet olivat (minimi) 30,5 / 30,0 / 27,5 ja viimevuonna 29,5 / 28,5 ja 24,0.
Västäräkki, seuralaislintu. Ainakin kahden sääksenpesän kupeessa pesi tänäkin vuonna västäräkki. Lietvedellä 2.7. oli munapesä ja Haukivedellä puolestaan 8.7. poikaspesä. Lisäksi kirjaus jäi tekemättä muutamalta pesältä, joilla västäräkkiemojen käytöksestä päätellen ne olivat sääksen vuokralaisina, vaikka pesää ei näkynyt kiipeilypuolella.

*alkuun*

Muutamista lajeista
Silkkiuikku
näyttäytyi Pihlajaniemellä ens. kertaa 26.4, rakensi pesää 2.5, hautoi viikolla 19, seisoi pesällä 14.6 (poikasia?), näyttäytyi 5.7 ja 27.7 selvästi viirupäisen poikasen kanssa. Viipyi Pullinlahdella aina lokakuun lopulle asti.
Härkälinnulla
onnistui pesintä Puumalan Naistenvedellä. 2.7. poikaset (2) osasivat jo sukeltaa.
Kalalokkien
pesintä oli selvästi ainakin pari viikkoa myöhässä. Savonlinna-Mikkeli välillä perinteisistä neljästä paikasta 16. ja 17. toukokuuta vain kahdella olivat linnut pesäkivellä, mutta nekään eivät näyttäneet hautovat. Kesäkuussa kuitenkin linnut hautoivat 3 paikassa.
Savonlinnassa virastotalon katonlipalla pesä oli tyhjä vielä 19.5. Hautoi ensimmäistä kertaa 22.5.
Kalatiira
ilmestyi Naistenvedelle 7.5. heti jäiden lähdettyä. Tarkastetuista yhdyskunnista sai sen käsityksen, että pesinnät olivat myöhässä. Mm Puumalan Luukkolassa aikaisemminkin tunnetulla pesäluodolla oli vielä heinäkuun 3. päivänä 17 munapesää (36 munaa) ja vain 2 aivan pientä poikasta.
Ruisrääkästä
en kirjannut yhtään havaintoa.
Kultarinta
kuitenkin lauloi Savonlinnassa Poukkusalmen Kirkkoniemen puoleisessa metsikössä 20.6.
Kuhankeittäjä
lauloi entisellä reviirillään Puumalassa Naistenveden rantametsikössä 28.5:sta juhannukseen, muttei vastannut atrappiin.

*alkuun*

Tämä laji on kuulunut
Savonlinnan pesimälinnustoon
jo kauan.

Loppuvuoden sää
Itä-Savo (Risto Leppänen) kirjoitti Ilmatieteenlaitokselta saamiensa tietojen pohjalta, että syksyn sää oli harmaa ja lämmin. Syyskuussa lämpötila oli Etelä-Savossa lähellä maakunnan keskiarvoa, lokakuussa tarkasti keskiarvossa ja marraskuussa se oli 2,5 astetta keskiarvon yläpuolella. Syksyn kolme kuukautta olivat myös keskimääräistä sateisempia, erityisesti marraskuu.
Omien havaintojeni mukaan syyskuu oli epävakainen. Montaa aurinkoista, lämmintä päivää ei koettu. Kuitenkin 11. ja 25. päivinä lämpötila kipusi jopa +17 asteeseen.
Talojen katot olivat ensikertaa kuurassa aamulla 22.10. Varsinainen ensilumi saatiin 29.10. Loka-marraskuun vaihteessa käytiin jo pakkasella, -9 astetta. Toisen kerran kevyt lumiharso valkaisi maan 15. marraskuuta, mutta sekin suli pois. Pysyvä lumipeite Savonlinnan ja Mikkelin seudulle saatiin sitten 21-22. marraskuuta.
Joulukuun aamulämpötilat olivat enimmäkseen vähän pakkasen puolella, mutta erityisesti viimeisinä päivinä hiukan plussalla ja viimeisenä kokolailla nollassa. Lumipeite kasvoi joulukuun aikana muutamaan kymmeneen senttiin, joskin välillä plussan puolella olleet päivälämpötilat tiivistivät sitä. Kylmintä kotisäähavaintoaseman mukaan oli toisena joulupäivänä, -5,4 astetta.

*
Syksyn lajeja
Rantasipi lensi äänettömästi vedenpintaa hipoen Naistenvedellä Puumalassa 23.9.
Kuikka huusi vielä 24.9. Naistenvedellä.
Västäräkki. Viimeinen yksinäinen lintu lennähti katulampun kuvun päälle Savonlinnan Pihlajaniemellä 5.10.
Tilhi. Hyvästä pihlajanmarjasadosta huolimatta tilhiparvet olivat vähissä. 18.11. Kerimäen kirkonkylällä oli noin 50 linnun parvi.
Räkätti. Joulukuun alkupuolella näkyi vielä joitain 10-20 linnun parvia Pihlajaniemellä, mutta loppupuoliskolla vain yksittäisiä lintuja, viimeisin pihlajanmarjojen kimpussa 26.12.
Mustarastas. Kaksi lintua edellä mainitussa pihlajassa 25.12.

*

Saimaan vesi pysytteli jo kesällä ajankohdan keskiarvon yläpuolella ja kohosi vuoden loppua kohti poikkeuksellisen korkealle, n. 76,35 (NN).

*alkuun*
Rengaslöytöjä 2017

Sääksi
*		 '
Savonlinna pohjoispuolella 2006 rengastettu sääksi kontrolloitiin Kangasalalla 18.7. ja sille kiinnitettiin lukurengas CCC PU. Lintu on asettunut alueelle pysyvämmin, koska siltä on luettu alumiinirengas jo vuosina 2009 ja 2010 Pohtionlammella.


Viirupöllö
*		 '
Ristiinassa 2002 rengastettu viirupöllö-naaras, D-205239 kontrolloitiin Valkealassa (Kouvola) nyt 8. kerran. Ikää linnulla kontrolloitaessa jo 14 v 10 kk.
Sisarestaan, D-205240 ei valitettavasti enää pariin vuoteen ole tullut tietoa.

Kalatiira
*		 '
Savonlinnassa, sen eteläpuolella Pihlajavedellä 2014 rengastettu kalatiira on kontrolloitu Liberiassa 24.4.2017. Linnun tilaksi on ilmoitettu sairas, vapautettu (broken wing). Etäisyys syntymäpesästään 6964 km SW.

*alkuun*

50 vuotta sitten

Rengastukset Jouko Mättö
Harmaalokki
*		 '
Puumalan rajalla, mutta Taipalsaaren puolella heinäkuun alussa 1967 rengastettu harmaalokki oli tavattu silloisessa Neuvostoliitossa (USSR, Leningrad, Gulf on Finland) saman vuoden syyskuussa. Tapaamisesta ei ole tarkempia tietoja. Matkaa paikkojen välillä 180 km, SE.

Kanahaukka
*		 '
Hirvensalmen Malvaniemessä 1967 rengastettu kanahaukka (D-33143) oli joutunut ammutuksi Hankasalmella heti syyskuun alussa, 100 kilometrin päässä syntymäpaikastaan

Lehtokerttu
*		 '
Puumalan Kitulassa rengastetuista lehtokertuista tuli 1967 kaksi löytöä.
* 1966 rengastettu (P-144442) oli pyydystetty ja päästetty vapaaksi (!) Italiassa syyskuussa 1967, 2000 km SSW.
* Toinen, 15.7.1967 rengastettu (P-144479) ilmoitettiin tapetuksi Tjekkoslovakia ’ssa(kuten löytöön kirjoitettu), sekin syyskuussa (15.9). Matkaa se oli taittanut 1450 km, SSW.

Poimintoja pesinnöistä 1967
*		 '
* Kesäkuun 4. päivänä tuli kuluneeksi tasan 50 vuotta siitä, kun Puumalassa totesimme ensimmäisen huuhkajan pesän ja siinä ollut ainoa poikanen sai 7.6. renkaan E-1661.
* Kultarinnalla oli Puumalassa 19.7. viisi suurta poikasta. Pesä oli siten erikoinen, että se oli lepän vesassa ja vain noin metrin korkeudella. Seuraavana päivänä poikaset olivat jo valitettavasti maastossa ja rengastus jäi suorittamatta. Pesä on edelleen tallessa mökin vintillä.
* Pajusirkku pesi Mikkelissä Hanhilammen suolla. 30.5 pesässä oli 5 poikasta, jotka saivat renkaat 5.6.
* Käki oli onnistunut munimaan leppälinnun pesään Puumalan Kivisillassa (Huuhkaalassa). B-61040 kiinnitettiin 16.6.

*

Liki albino sorsa
kasvatti "aivan tavallisen värisiä" poikasia
Savonlinnan Heikinpohjassa

*alkuun*


Katsaus 2005
Katsaus 2006
Katsaus 2007
Katsaus 2008
Katsaus 2009
Katsaus 2010
Katsaus 2011
Katsaus 2012
Katsaus 2013
Katsaus 2014
Katsaus 2015
Katsaus 2016

Parhaimmat kiitokset
vuodesta 2017!

Hyvää alkanutta vuotta 2018

Savonlinnassa 26.1.2018
Pekka Mättö