Tyhjiä pönttöjä
ja
poikkeuksellisia säitä vuonna 2018


Alkuvuosi * Kevään edistyminen * Kesän sää * Pöllöistä * Haukoista * Sääkset * Muutamista lajeista * Loppuvuoden sää * Syksyn lajeja * Rengaslöytöjä * 50 vuotta sitten * Kiitos
<>

Savonlinnan seudulla vuosi 2018 vaihtui nolla-kelissä ja vuoden ensimmäisen viikon aamulämpötilat olivat plussalla. Edelliseltä vuodelta ”siirtyneet” lumet muuttuivat märiksi jäätiköiksi ja todellisiksi pääkallokeleiksi. Loppiaisen jälkeen 2. ja 3. viikko mentiin pienessä pakkasessa. Kotisääaseman mukaan juuri ja juuri yli 20 asteen pakkasiin yllettiin vain 22. ja 23. päivinä 4. viikon alussa. Loppuviikosta ja pihabongaus –viikonloppuna lämpötila oli taas plussalla. Sinitiainen innostui laulamaan Nälkälinnanmäellä. Viimeisenä päivänä oli pakkasta 14 astetta. Ilmatieteenlaitoksen (Itä-Savo 4.2.) mukaan tammikuu oli lähes koko maassa tavanomaista lauhempi. Lunta saatiin jonkin verran lisää oikeastaan vasta tammikuun loppupuolella eikä silloinkaan kovin paljon.
Pihabongauksen (13. kerta) lajisto (9) poikkesi vähän tavallisesta ja oli alhaisin vuoden -12 jälkeen. Tavallisimmin esiintyneistä puutui pikkuvarpunen ja viherpeippo, joista jälkimmäisiä nyt kuitenkin myöhemmin laskentapäivänä oli lähistöllä n. 12 linnun parvi. Harvemmin esiintyneitä olivat mustarastas ja urpiainen.

Heti helmikuun ensimmäisenä päivänä saatiin sitten runsaammin lunta. Muutoin kuun ensimmäinen kolmannes meni keskimäärin reilun kymmenen asteen pakkasessa. Sitten lauhtui alle 5 pakkasasteeseen. Puolen välin jälkeen mentiin kireämmässä pakkasessa, jota 20. päivän jälkeen oli 6:na päivänä yli 20 astetta, kireimmillään 28. päivän aamuna -26,3 astetta. Mustarastas viihtyi ruokinnalla koko helmikuun ajan. Muutaman kerran kaksikin eri lintua.

*

Helmi-maaliskuun vaihteen kireät pakkaset jäädyttivät Savonlinnassa myös
voimakkaasti virtaavan
Laitaatsalmen alapuolisen Kuussalmen

Kireä pakkanen jatkui maaliskuun puolelle, ensimmäisenä päivänä oli kylmintä, -25,1 C-ast, Savonlinnan lentokentällä -27,6 C-ast. Viikon (7 päivän) jälkeen lauhtui ja 13. päivänä aamulämpötila oli plussalla kotisääaseman mukaan. Loppukuu mentiin vaihtelevassa mutta enimmäkseen melko reippaassa pakkassäässä. Kerran käytiin alle -20:nen ja kerran nollassa (25. pvä). Ilmatieteenlaitoksen (Yle_radio 3.4.) mukaan maaliskuu oli 2-5- astetta keskimääräistä kylmempi. Lunta saatiin tuntuvasti lisää etenkin kuun loppupuolella jolloin lumen syvyys ylitti 60 cm.
Harmaapäätikka ”kuikutti” Pullinlahden perukassa 10.3. ja toisen kerran 25.3.
Peippo naaras näyttäytyi ruokintapaikan vieressä 11.3.
Räkättejä ei Pihlajaniemellä aiemmin alkuvuodesta näkynyt, mutta 13.3. niitä oli lennossa 6 lintua Pärnäläntien yllä.
Mustarastas kävi ruokinnalla useasti myös maaliskuussa ja 19. päivä sen kuultiin ensimmäisen kerran laulavan. Kuun loppupäivien iltoina useastikin.

Huhtikuun alkupäivät menivät vielä pienen pakkasen merkeissä ja lunta saatiin reilusti lisää, Pihlajaniemellä arviolta 15 cm. Sitten lämpeni ja vesisateen saattelemana runsas lumipeite painui kasaan. Vielä ennen puolta väliä oli joitain noin 5 asteen pakkasia (aamulla), mutta koko loppukuun aamujenkin lämpötilat olivat plussan puolella.

*alkuun*

Lehtokurppa aloitti pesinnän jo huhtikuun puolella

Toukokuu alkoi parilla kolealla päivällä, mutta lämpeni sitten nopeasti. Päivälämpötila hipoi 20 astetta jo 7. päivänä ja helleraja meni rikki Savonlinnassakin äitienpäivänä 13.5.(Itä-Savo 14.5).
Koivut alkoivat vihertää todenteolla 8:n ja 9:n päivän aikoihin. Vaikka 18. päivä oli vaihtelevan kolea, poikkeuksellisen lämmin sää jatkui toukokuun viimeisiin päiviin asti. Koko maassa 28. päivä oli jo 13. hellepäivä toukokuussa, mikä on mittaushistorian ennätys. Edellinen oli vuodelta 1984 (Itä-Savo 29.5.) Ilmatieteenlaitoksen (c/o Yle) mukaan aurinko paistoi toukokuussa yli 400 tuntia.

Hanhet lensivät matalalla
hellesäässä äitienpäivänä 13.5.

KEVÄÄN EDISTYMINEN
Itä-Savo (Simo Härkönen) kirjoitti 17.3, että ”Keli on kaunis, mutta kevät ei etene”. Ja edelleen 27.3. (Seija Gustavsson), että ”Terminen kevät ei ole vielä myöhässä”. Tero Toivanen kirjoitti Birdlife-lehdessä (saapui 13.4.), että kevätmuutto on edellisvuosiin verrattuna selvästi myöhässä, mutta 1990-luvun kevääksi tämä vuosi olisi ollut varsin tavanomainen. Edellinen myöhäisempi kevät oli 2013.
Huhtikuun puolen välin jälkeen Savonlinnassa lumet alkoivat lähteä vauhdilla, mutta koska lunta oli paljon, viimeinenkin läntti kotihavaintopisteen mukaan lähti kolme päivää lähes 30 vuoden tarkastelujakson mediaania (3.5.) myöhemmin. BirdLife-lehden (Juha Honkala, syyskuu) mukaan lumien hidas (tarkoittanee myöhäinen) sulaminen viivytti pikkulintujen muuttoa Itä- ja Pohjois-Suomeen. Jäät puolestaan ainakin Puumalan Naistenvedestä lähtivät juuri mediaanin mukaisesti (1.5, N=16).

*
Tiirassa Savonlinnan ensimmäiset harmaalokit oli merkitty nähdyksi Riihisaaressa 9.3. (Risto Ruuska ym.). 12.3. niitä oli lennossa Kyrönsalmen yllä 6 yksilöä (Eliisa Mättö)
Pihlajaniemellä punarinta hakeutui ruokinnalle 7.4.
Muuttavia peippokoiraita (5) oli ruokintapaikan hangella ensi kertaa 9.4.
Rastaiden pääjoukko tuntui Savonlinnan seudulle saapuneen 18.4. tienoilla. Parvia oli ”joka pellolla” Savonlinnan ja Puumalan välillä ja aamukonsertti oli merkillepantava.
Silkkiuikkupari näyttäytyi Poukkusalmen sulassa ensi kertaa 27.4.
Lehtokurppa hautoi jo 28.4. Mikkelin Ristiinassa

*alkuun*


Huonosta myyrätilanteesta kertoi jo -17
saalisjätteet hylätyllä varpuspöllön pesällä
PÖLLÖISTÄ
Tiiraan kirjattujen havaintojen mukaan pöllöt eivät juuri olleet äänessä Orioluksen alueella helmikuun puolenvälin ja huhtikuun alun välisenä aikana.
Helmipöllöstä vain kaksi havaintoa, Heinävedeltä (Anssi Ronkainen) ja Sulkavalta (Pekka Mäkinen ).
Varpuspöllöistä oli eniten sekä ääni- että näköhavaintoja.
Lapinpöllö vietti Ilpo Kuvajan viestin mukaan aikaansa Savonlinnan "Casinonsaarilla" helmikuun alkupäivistä aina(kin) 16. päivään asti. Timo Luukkanen kuvasi lintua ja Itä-Savossa oli asiasta uutinen (kuva).
Kuuntelu:
Ilpo kävi jo 9-10.2. välisenä yönä kuuntelemassa Savonlinnan itäpuolella, mutta hiljaista oli 25-30 pysähdyksen taktiikasta huolimatta. Yhtä heikko oli itselläni tulos huuhkajan kuuntelusta Juvalla 4.3. ja vielä uudelleen 30.3. Alue oli valittu ikivanhan reviirin perusteella.
Ilpon kuunteluretkellä viikonloppuna 17-18.3. kuului vain tuulen suhinaa. Ja edelleen kahden viikon kuluttua (30.3.) oli yhtä hiljaista noin 20 pysähdyksellä Savonlinnan itäpuolella.
Lehtopöllö puhalteli harvakseltaan yksitavuisesti 31.3. Savonlinnassa Pihlajaniemellä Vuohimäen seutuvilla. Ilmeisesti saman linnun oli kuullut myös Jouni Koskela 7.4.
Pesintä:
Aluksi näytti siltä, että viirupöllön pöntöt ovat totaalisesti tyhjiä, mutta lopulta löytyi Ilpon pöntöistä Savonlinnasta kuitenkin kaksi pesintää, joissa oli yhteensä kolme rengastettavaa poikasta. Tyhjiä sitten olivatkin Ilpon tarkistamina syksyllä -17 ripustetut Lasse Vilhusen rakentamat 6 pönttöä sekä Juha Tenhusen vielä toiminnassa olevat pöntöt Ristiinassa. Samalta ruudulta sain myöhemmin tiedon yhdestä viirupöllön pesinnästä, josta oli rengastettu 2 poikasta ja yksi oli jo ”karannut” maastoon. Savonlinnan pesinnät olivat ainakin kaksi viikkoa myöhässä tavanomaisesta. Mielenkiintoista oli se, että neljällä pöntöllä havaittiin emon olevan vahdissa tyhjän pöntön lähistöllä.
Vielä tyhjempiä olivat varpuspöllön pöntöt Ristiinassa eikä Aatto Väisänenkään varpuspöllöä saati sitten lapinpöllöä Juvalta löytänyt. Petri Martikainen viestitti Juvan toiselta laidalta aivan samoin huonosta pöllövuodesta. Sielläkin kaksi viirupöllöä oli aloittanut pesinnän, mutta vain toisesta varttui renkaisiin yksi poikanen.
Huuhkajasta ei löytynyt kolmelta (tosi) vanhalta reviiriltä (Juva, Puumala, Savonlinna) asumisen tai pesinnän merkkejä. Puulalla Hirvensalmella, sielläkin vanhalla reviirillä, oli Harri Nurhosen mukaan huuhkajalla ollut yksi poikanen.

*alkuun*


Varpushaukan poikanen Puulalla
Pääskynsaaressa 11.7.1981

HAUKOISTA
Tuulihaukat
pesivät vaisusti. Ilpon pöntöistä löytyi vain 4 pesintää. Rantasalmen Kolkonpäästä sain tiedon uudesta pesäpaikasta ja se mukaan lukien rengastettuja poikasia kertyi 18. Mahdollisesti ennätyslämpimän toukokuun ansiosta Pesinnät olivat ”etuajassa” ainakin viimeiseen kolmeen vuoteen verrattuna. Näiden rengastuspäivien mediaani on 30.6. Nyt kaikki poikueet rengastettiin ennen tuota päivää.
Vähän suurempia poikueita (4-5 poikasta/pesä) kertoi Martikaisen Petri olleen Juvalla.
Varpushaukka
Luukkasen Timo löysi varpushaukan pesän, jossa neljä hyvinvoivaa poikasta 4.7.
Varpushaukasta tein näköhavaintoja 6.5 Puumalassa, kun lensi ohitseni vain noin metrin päästä ja Savonlinnassa 15.5, jossa levähti hetken pihalla lehtikuusen oksalla. Ja vielä 20.8. lensi naaras aivan tienpinnassa Pihlajaniemellä Vilpunrinteen päällä.
Hiirihaukka
Kehnosta myyrätilanteesta huolimatta Ilpo totesi asukkaat kahdella vanhalla pesäpaikalla. Toisella oli 1.6. yksi juuri kuoriutunut poikanen ja yksi muna. 28.6. pesässä oli kaksi reipasta poikasta, siivet (min) 20 ja 17,5. Punkaharjulla oli lintu nähty vanhalla pesällä, mutta poikasaikaan oli ollut hiljaista (Jukka Mättö).
Nuolihaukka
Puumalassa nuolihaukka lenteli ja oli äänessä heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna keväisen variksen pesän luona, mutta sen jälkeen siitä ei kuulunut mitään. Sääksirengastuksilla niinikään Puumalassa kahden pesän lähistöllä kuului nuolihaukan varoittelua.
Kanahaukasta
ei minulla ole kerrottavaa.

*alkuun*

KESÄN SÄÄ
Kesäkuun aivan ensimmäiset päivät olivat vielä lämpimiä, mutta sitten viileni viikoksi. Ennen puoltaväliä oli vaihtelevan lämmintä kunnes puolessa välissä oltiin jälleen hellelukemissa. Juhannusviikolla oli muuten kohtuullisen lämmintä, mutta ainakin siihen mennessä kesän surkeimmat kelit osuivat juhannusaatoksi ja juhannuspäiväksi. Viimeisellä viikolla päästiin taas joinakin päivinä hellelukemiin, paitsi parina viimeisenä päivänä, jolloin oli koleaa ja tuulista. Juha Honkala kirjoitti BirdLife’n syyskuun lehdessä, että kesä suosi hyönteissyöjien pesintöjä.
Heinäkuun alkupäivät olivat koleahkoja ja ensimmäinen kolmannes kokonaisuutena tavallisen lämmin, osin epävakainenkin. Loppukuu onkin sitten helppo kuvailla: Helteistä tai tukalan helteistä. Itä-Savo (Ossi Tynkkynen) kirjoitti 2. elokuuta, että Ilmatieteenlaitoksen tilastojen mukaan heinäkuun koko maan keskilämpötila oli Suomen mittaushistorian korkein. Sademäärä jäi tavanomaista pienemmäksi suuressa osassa maata.
Helteet ja lämmin sää jatkuivat elokuun puolelle. 6. päivänä ukkosti ja oli koleaa, mutta sitten lämpeni uudelleen ja Savonlinnan lentoasemalla mitattiin 10. päivänä +29,6 C-astetta. Yhdennentoista päivän jälkeen vähän ”helpotti”, mutta vähän puolenvälin jälkeen päästiin vielä melkein hellelukemiin. Loppukuun päivälämpötilat olivat paljolti 20 asteen tuntumassa, mutta 24. päivänä oli päivämäärän verran lämmintä, toisaalta joitain viileämpiäkin päiviä mahtui mukaan. Yölämpötilat putosivat loppukuusta ajoittain alle 10 C-asteen.

*alkuun*

Kopterikuvauksista huolimatta osalta pesiä
jäi poikasmäärä selvittämättä mm. kovan tuulen takia

SÄÄKSET
Yhteenvetona voisi todeta, että ainakin Etelä-Savon rantasääksillä meni hyvin. Puumalassa oli sääksi asuttanut 1980/1990 –lukujen taitteessa rakennetun, tähän asti asumattoman tekopesän ja toiseen se oli palannut takaisin oltuaan poissa yli kaksikymmentä vuotta. Jälkimmäisen pesinnän lopputulos ei tosin ollut ”onnellinen”, kun pesässä 15.7. oli kolme munaa eikä lintuja näkynyt. Toinenkin takaisku mahtui muuten hyvään tulokseen, kun toisella laidalla Puumalaa oli yhdessä pesässä todennäköisesti nälkään kuollut poikanen.
Rengastusikään ehtineiden poikueiden poikasmäärä oli 2,5 poikasta/pesä (N=22). Luvussa ei ole mukana kahdelta pesältä, molemmilta yhtä pienintä rengastamatta jättämääni poikasta, joilla rengas kyllä olisi pysynyt, mutta pesärisuihin tarttumisen vaara liian suuri. Aivan tarkkaan ottaen luku poikasmäärästä/poikaspesä ei lisäksi ole vertailukelpoinen, kun mukana on ensikertaa pesät, joilta poikasmäärä on selvitetty kuvauskopterilla ja jotka aiemmin ovat jääneet selvittämättä. Mukana on tosin mm. pesä, jonka puu on niin pahasti keloutunut, että kiipeäminen on ollut parasta hylätä.
Linnansaaren nettikamerapesän pesintä oli hiukan paria viimevuotta myöhemmässä. Siivenpituudet (min) olivat nyt 11. pvä heinäkuuta 28,5 / 26,0 / 26,0 cm, viime vuonna (8.7.) 30,5 / 30,0 / 27,5 ja 2016 (8.7.) 29,5 / 28,5 / 24,0. Suurin poikanen näytti poistuvan pesältä ensimmäistä kertaa 28.7. Viime vuonna 21.7.

*alkuun*

MUUTAMISTA LAJEISTA
Edellä mainitun lisäksi Juha Honkala totesi BirdLife’n syyskuun lehdessä, että vaikka poikkeuksellisen lämmin toukokuu loi hyvän pohjan lintujen pesinnöille, etenkin vesien äärellä tuhoutui Juhannuksen myrskysateissa paikoin muna- ja poikaspesiä sekä pesistään jo lähteneitä poikasiakin.
Kalatiira
saapui Puumalan Naistenvedelle kuten tavallista vasta jäiden lähdön (1.5.) jälkeen. Ensimmäinen havainto 6.5. (Äx2). Keskisellä Saimaalla ei pesinnässä voinut todeta mitään erityisen poikkeuksellista. Tunnetut yhdyskuntien pesäpaikat olivat tavanomaisen vaihtelevasti asutettuja ja pesinnät olivat ajoissa. Puulalla muutamat vanhojen yhdyskuntien pesäluodot olivat jo 18.7. aivan tyhjiä. Joitain pareja ja pari rengastettavaa poikasta oli Malvaniemessä ja ikäennätystiiran kotiluodoilla Etelä-Selällä.
Pikkupönttöjen asukkaat
Mökkitontin pöntöissä oli ihan hyvin asukkaita. Talitintti pesi kahdesti samassa pöntössä, sinitiainen yhdesti monivuotisessa pöntössään ( 8 rengastusikäistä poikasta 11.6.), kirjosieppo sai poikaset lentoon kesäkuun loppuun mennessä. Leppälintu teki 6 munaa, mutta pesintä jäi munavaiheeseen. Vain harmaasieppo puuttui vaikka paarmoja tuntui olevan.
Varpuspöllön pöntöissä Ristiinassa oli 6 tiaisen poikaspesää, kaksi uutta tyhjää pesää sekä kirjosiepon munapesä.
Silkkiuikku
pesi Savonlinnassa Pihlajaniemellä monivuotisella paikallaan. Pari oli jo 27.4. pesäpaikalla laajahkossa sulassa. Poikanen näyttäytyi ensikertaa vasta 26.6. Vielä 18.9. se ui emon perässä ruokaa kerjäten.
Kivitasku
varoitteli Puumalassa Rokansaaressa männikkökankaalla 16.6.
Viiriäinen
oli äänessä Savonlinnan Kerimäen Kitkansuolla 26.6. (Ilpo Kuvajan äänitunnistus).
Ruisrääkkä
Vain yksi havainto laulusta Savonlinnan Niittylahdessa 21.6.
Kuhankeittäjän
laulua ei kuulunut sen tulevana kesänä 50 vuotta vanhalla reviirillä. Varoitusääntä kuulin hetken 13.6, jota pidän varmana havaintona enkä esim. närhen matkintana. Laulun perusteella reviiri on ollut asuttu viimevuosina 2012, -13, -16 ja -17.

*alkuun*

Tiira esitteli rengasta
kesäkuun lopulla jo kolmatta kesää
Savonlinnan ohitustien kevyenliikenteen väylän kaiteella.
Kuva: Eliisa Mättö

LOPPUVUODEN SÄÄ
Syyskuu alkoi lämpimänä ja olikin Lappia lukuun ottamatta harvinaisen lämmin (Ilmatieteenlaitos, c/o Itä-Savo 2.10./Simo Härkönen). Raumalla mitattiin vielä 8. päivän hellelukema, jolla jäätiin vain päivän päähän koko kesän 65 hellepäivän ennätyksestä vuonna 2002 koko maassa. Vasta 10. päivän jälkeen säätyyppi muuttui viileämmäksi ja epävakaiseksi. Loppukuusta saatiin myös sateita niin, että syyskuu sademäärällä mitattuna oli tavanomaista sateisempi suurimmassa osassa maata. Ensimmäinen kuura-aamu oli Savonlinnan Pihlajaniemellä syyskuun 29.päivänä.
Lokakuun 4. päivänä oli ensimmäinen varsinainen pakkasaamu, kotimittarin mukaan -1,7 C-astetta. Kuun puolivälissä oli taas tavanomaista lämpimämpää, jopa +17 ja joinain öinäkin noin +10 astetta. Ensimmäisen kerran maa oli valkoinen 26.10, jonka jälkeen oltiin selvästi pakkasella, paitsi viimeisenä päivänä, jolloin lämpeni taas.
Marraskuu oli aina sen loppupuolelle lähes lumeton ja lämpötila väliin reilustikin plussalla. Viimeisellä kolmanneksella oli heikkoa pakkasta, alle -10 astetta. 23. päivänä satoi kevyen lumiharson, joka 25. päivänä vielä hiukan vahvistui ja kun nyt oltiin jo selkeästi pakkasella, aloitin ruokinnan. Viimeisenä päivänä taas vähäinen lisäys vielä ohueeseen lumipeitteeseen.
Joulukuun 2. päivänä saimme ainakin Pihlajaniemellä varsinaisen lumipeitteen, noin 5 cm, joka vahvistui jouluksi jopa 20 cm:n vahvuiseksi. Aamulämpötilat olivat koko kuun kotimittarin mukaan jonkin verran pakkasella, paitsi alkukuun kolmena päivänä. Kireimmillään pakkanen oli jouluaattona, illansuussa käväisi jopa -19 C-asteessa. Vuosi vaihtui myös kevyessä pakkasessa ennustettua lumimyräkkää odotellessa.

*
SYKSYN LAJEJA
Puukiipijä
tiaisparvessa 9.9. Puumalassa.
Västäräkkejä
oli vielä 22-23. syyskuuta Puumalassa useita, joista yksi innostui laulamaan rantakalliolla, vaikkei sää ollut mitenkään kesäinen. Viimeiseksi jäi 24.9 Savonlinnassa Puistokadulla ollut yksilö.
Hanhiparvia
meni joitain Puumalassa jo syyskuun 29. ja 30. päivinä. Navakan tuulen vuoksi havainnointi oli vaikeaa. 7.10. parvia meni ”koko päivän”. 23.10. Savonlinnassa illalla tunnin aikana ainakin 5 parvea (Ä)
Kuikka
oli viimeisen kerran äänessä 7.10. ”Voihkaisu” pariin otteeseen.
Harmaapäätikka
käväisi ensin pihan tammessa ja sitten vaahterassa 27.10.
Punatulkku
ilmestyi syömään vaahteran siemeniä 28.10.
Mustarastas
tuli ensikertaa ruokinnalle 30.11. Sen jälkeen mm. itsenäisyyspäivänä ja Jouluna.
Peippo(N)
oli sireenin alla ruokinnan luona 1.12.
Kuusitiainen
havaittiin ensi kertaa ruokinnalla 8.12. ja sitten joulupäivänä.
Räkäteistä
en vuoden lopulla tehnyt havaintoja. Marjasatokaan ei kyllä ollut kummoinen.

*

Saimaan vesi laski vuoden 2018 alun ja lopun välillä yli 80 cm ja oli vuoden päättyessä Lauritsalan asteikon mukaan korkeudessa 75,53 m merenpinnasta (NN). Mainittu reipas lasku tapahtui kokonaan heinäkuun alkupuolen jälkeen
Toukokuun puolenvälin ja heinäkuun alkupuolen välillä vedenkorkeus vaihteli 10 cm:n rajoissa, joten sen ei kovin pahasti pitänyt häiritä kuikan pesintää. Niiden poikasia en kuitenkaan havainnut kertaakaan.

*alkuun*
Rengaslöytöjä 2018

Kanahaukka
*		 '
Savonlinnan Punkaharjulla kesällä 2017 rengastetun kanahaukan kolmen poikasen pesyeen kahdesta poikasesta tuli löytö vuonna 2018. Toinen Varkaudesta, jossa lintu oli löydetty kuolleena varastosta. Rengastuksesta kulunut aika 9 kk 27 päivää, matka 102 km NW.
Toisesta taas Venäjältä. Tarkempi kuolinsyy ei ole tiedossa. Aika 10 kk 17 päivää, matka 229 km NE.


Sääksi
*		 '
Savonlinnan pohjoispuolella Haukivedellä 2006 rengastetulta sääkseltä oli luettu sille 2017 kiinnitetty lukurengas CCC PU Pohtionlammella Kangasalla 16.4. ja 21.4. Ikää linnulla siis jo 11 v 09 kk 12 pv.
Rantasalmella on kiinnitetty sääkselle rengas M-63451 2012. Lintu oli löydetty vasemmasta siivestään loukkaantuneena Ukrainasta 23.8.2018. Palautuskirjeen mukaan lintu on tarkoitus hoitaa kuntoon, kiinnittää sille satelliittilähetin ja vapauttaa. Ikä 6 v 1 kk 13 päivää. Matka 1271 km SSE.
Puumalassa 7.7.2018 rengastettu sääksi oli löydetty 12.12. kuolleena Ugandasta. Aluksi kuolinsyy ei ollut selvillä, mutta vuodenvaihteessa tuli tarkentava tieto, että lintu oli ammuttu. Aika rengastuksesta 5 kk 5 päivää, matka 6563 km.

Viirupöllö
*		 '
Ristiinassa 2002 rengastettu viirupöllö(-naaras) kontrolloitiin taas Valkealassa. Nyt 22.4 eli linnulla oli tuolloin ikää 15v 11 kk ja 1 päivä. Matkaa ikäennätykseen (23v10kk13pv) kyllä vielä on.

*alkuun*

50 vuotta sitten

Rengastukset Jouko Mättö
Kanahaukka
*		 '
Ruokolahden Hauklapissa 1968 rengastettu kanahaukka D-40377 oli ammuttu Säämingin (Savonlinnan) Ritosaaressa 3.12.1972.
Mikkelin mlk puolelta Väisälänsaaresta 1968 rengastettu kanahaukka (k) D-42312 oli löydetty kuolleena Mikkelistä 19.3.1972. Paikasta eikä kuolinsyystä ole tarkempia tietoja. Ilmeisesti lintu oli toimitettu Eläinmuseolle, kun löytöilmoituksessa on sulkeissa maininta ”museonäyte”.
Puumalassa Kurensalossa 1968 rengastettu kanahaukka D-40384 tai kanahaukasta oli löydetty jäännöksiä rannan läheisyydestä Valkealasta läheltä Hillosensalmen asemaa. Kirjeen pvm 3.11.1971
Puumalan Muuramäessä 1968 rengastetusta kanahaukasta D-40382 tuli ilmoitus, että se on Korpilahdella saatu haukkahäkistä 1.10.1970. Kohtalon voi arvata.
Anttolan (Mikkeli) Nurholassa 1968 rengastetusta kanahaukasta D-40391 oli löytynyt jäänteitä 27.4.1969 Puumalan Heiskasta (lähellä Pistohiekkaa). Löytäjä oletti linnun kuolleen talvella 68/69 tai syksyllä 1968.
Hirvensalmen Väisälässä 1968 rengastettu kanahaukka D-42306 oli löydetty Hämeestä Juupajoelta sairaana ja lopetettu 19.10.1968.

Sääksi
*		 '
Rantasalmen Haukivedellä 1968 rengastettu sääksi M-3319 oli takertunut kalaverkkoon ja kuollut Jaalassa 11.6.1972.
Puumalan Harmaalassa 1968 rengastetusta sääksestä M-5274 oli 1.9.1970 tullut ilmoitus Venäjältä tai siis Neuvostoliitosta (USSR), Zhitomir’in alueelta (Ukraina). Linnun tilasta ei ollut ilmoitettu mitään tietoja.
Puumalassa Lietvedellä 1968 rengastettu sääksi M-3312 oli löydetty 12.9.1970 kuolleena Kuopion Konneveden rannalta.

Huuhkaja
*		 '
Mainittakoon vielä, että viimevuoden katsauksessa mainittu Puumalan ensimmäinen(?), 7.6.1967 rengastettu huuhkajan poikanen E-1661 löytyi Luumäen Kannuskoskelta ilmeisesti sähkölankoihin lentäneenä 16.4.1968. Löytäjä oli määrittänyt linnun pöllöhaukaksi.

*

Lämpimät säät suosivat
ilmeisesti myös perhosia.
Kuvassa amiraaliperhonen

*alkuun*


Katsaus 2005
Katsaus 2006
Katsaus 2007
Katsaus 2008
Katsaus 2009
Katsaus 2010
Katsaus 2011
Katsaus 2012
Katsaus 2013
Katsaus 2014
Katsaus 2015
Katsaus 2016
Katsaus 2017

Jälleen mitä suurimmat kiitokset
vuodesta 2018!

Hyvää alkanutta vuotta 2019!

Savonlinnassa 25.1.2019
Pekka Mättö