Oliko myyriä sittenkin
ja
satoiko kesällä
2019


Alkuvuosi * Kevään edistyminen * Pöllöistä * Haukoista * Kesän sää * Sääkset * Muutamista lajeista * Loppuvuoden sää *
Syksyn lajeja * Saimaan vedenkorkeus * Rengaslöytöjä * 50 vuotta sitten * Kiitos
<>

Uuteen vuoteen 2019 siirryttiin hyvinkin talvisissa oloissa. Juuri vuoden vaihtuessa oltiin joitain asteita pakkasella ja alkoi Aapeliksi ristitty lumipyry. Samalla sää lauhtui uudenvuodenpäivän aamuksi lähelle nollaa. Aapeli kasvatti jo ennen vuodenvaihdetta kertynyttä lumipeitettä jopa yli 20 senttimetrillä.

Tammikuun kaksi ensimmäistä kolmannesta mentiin pääosin pikkupakkasilla ja lunta saatiin lisää ihan hyvin. Karkeasti kuun viimeisin kolmannes oli sitten kylmä, paitsi 23. ja kuun kaksi viimeistä päivää. Itä-Savon (29.1. /Jaana Hänninen) mukaan Savonlinnassa mitattiin 28. päivänä talven pakkasennätys , -32,2 astetta. Kotimittarin mukaan ei ylletty aivan noin kylmiin lukemiin.

Lunta saatiin reippaammin lisää varsinkin 23. päivänä ja Itä-Savo kertoi 25.1, että Suomen lumisin paikka oli tuolloin Sulkavan Halttulan kylällä, 64 senttimetriä.

*

Maisema oli pitkin tammikuuta
kuin postikortista


Pihabongaus pidettiin 14. kerran perinteisesti tammikuun viimeisenä viikonloppuna. Olosuhteet olivat erittäin talviset. Molempien päivien aamuna pakkasta oli yli -10 astetta ja luntakin poikkeiksellisen paljon.
Oman havaintopaikan lajistossa (10 lajia) Savonlinnan Pihlajaniemellä ei ollut erityisen yllättävää, mutta harvinaisemmista vieraista läsnäolollaan ilahduttivat mustarastas ja kuusitiainen. Molemmat olivat ruokinnalla vierailleet jo aiemmin tammikuussa. Valtakunnallisesti runsain laji oli talitiainen (Birdlife uutiskirje nro 1).

Kuusitiainen kävi ruokinnalla tammikuun ajan ja kun sää lauhtui voimakkaasti, se lauloi 9.2 pihakuusen latvassa Savonlinnan Pihlajaniemessä.

Helmikuun kolmena ensimmäisenä päivänä päästiin jopa -17 asteen lukemiin, mutta sitten lauhtui alle 10 asteen pakkasiin. Kuun kolmella viimeisellä neljänneksellä (=viikolla) aamulämpötila oli kotimittauspisteen mukaan 12 päivänä plussan puolella eikä harvoina pakkaspäivinä lämpötila laskenut alle -10 asteen kuin kolmena päivänä. Leuto sää pudotti ja tiivisti hankia, mutta yleisesti lunta oli ollut niin paljon, etteivät ne kokonaan hävinneet ja kun välillä saatiin täydennystä. Kuun viimeisinä päivinä päivälämpötilat kohosivat yli viiden plusasteen. Kokonaisuutena helmikuu olikin 2010 –luvun lauhimmasta päästä.

Itä-Savo (Laura Ikävalko) kirjoitti 14.3., että Etelä-Savon ely-kekuksen (Juho Kotanen) mukaan jäiden kantavuus on normaalia heikompi: ”Alkutalvesta oli paljon lunta jään päällä, mikä ehkäisi teräsjään paksuuntumisen. Nyt kun lumi on sulanut ja lämpötila on vaihdellut nollan molemmin puolin, se ei ole muuttunut teräsjääksi, vaan heikommaksi kohvajääksi”.

*

Koskikaran rengastusta seurattiin
kevättalvisessa säässä 17.2. Kangasniemellä
lintutapaamisen yhteydessä

Maaliskuun alkaessa muuttui säätyyppi taas selvästi talvisemmaksi. Ei alkupuoli silti mikään erityisen kylmä ollut, vain kahtena aamuna pakkasta oli enemmän kuin -15 astetta. Kuun puolivälissä pakkaset käytännössä loppuivat, lähempänä kuun loppua oli kolme pakkasaamua.
Lunta saatiin edellisen kuun lopulla sulaneen tilalle jo maaliskuun toisena päivänä kohtalaisesti ja pariin otteeseen myöhemminkin. Vielä 17. päivänä lumen syvyys kotihavaintopisteellä oli lähes 60 cm.

Ensihavainnon muuttavista peippokoiraista teimme ruokinnalta 30-31.3, kun hangella oli 3 lintua ja toisen kerran 4.4. neljä+ lintua. Laulua Pihlajaniemellä kuului ensimmäistä kertaa 6.4.
Mustarastaita kävi yksi lintu (aina ei hämärissä voinut varmistaa sukupuolta) ruokinnalla koko alkuvuoden maaliskuun loppuun. Sitten 30.3. oli jo kolme lintua hangella, samoin 2.4. Laulua kuului eka kertaa vasta 5.4. Huhtikuun 11. päivänä ruokinnalla 6 lintua yhtä aikaa.

*alkuun*


Silkkiuikut saapuivat
ennen jäiden lähtöä

KEVÄÄN EDISTYMINEN
Juha Lampila kirjoitti BirdLife’n numerossa 2/2019 (viikolla 15), että yleisesti ottaen kevätmuuton alku on monen lajin kohdalta ollut aikaisessa.

Ilmeisesti leuto säätyyppi houkutteli myös Savonlinnan seudulle ensimmäiset mm. harmaalokit keskimääräistä aikaisemmin. Tiira-havaintojärjestelmän mukaan Veli Matti Sorvari, Jouni Koskela ja Juha Sihvonen havaitsivat harmaalokin Olavinlinnan vieressä Tallisaaressa jo 11.2. Kari Sormusen havainnon mukaan 27.2. niitä oli jo 25 kaupungin eteläpuolella jään reunalla.

Huhtikuun ensimmäinen viikko oli erityisen keväinen. Aurinko paistoi koko viikon ja päivälämpötila kipusi Savonlinnan lentokentän mittarin mukaan ajoittain jopa 10 asteeseen. Lumet sulivat vauhdilla. Öisin oli pientä pakkasta.
Toisella viikolla kevään eteneminen pysähtyi . Uutta lunta satoi reilusti lisää ja päivälämpötilat olivat matalia. Kolmannella viikolla oli jälleen aurinkoista ja päivällä lämmintä jopa +13 astetta. Yöpakkaset olivat lieviä. Neljännellä viikolla ne loppuivat ja päivisin oli lähes +20 astetta lämmintä. Koivut alkoivat selvästi vihertää lämpimillä paikoilla. Maa alkoi suurimmaksi osaksi olla vapaa lumesta. Lopetin ruokinnan 23. päivänä. Joitain päiviä ennen vappua sää viileni selvästi, noin +10 asteeseen päivällä.
Punarinnan laulua kuului PIhlajaniemellä ensikerran 6.4. eli samana päivänä kuin peipon ensilaulu . 7.4 peippoja kuului jo useampia.
Vihervarpuset (10+ yks.) hakeutuivat 9.4 ruokinnalle ja seinänvierustoille, kun maa oli aamulla uuden lumen peitossa.

Vapunpäivänä tuuli teki reilun 10 asteisesta kauniista säästä kolean tuntuisen, mutta viimeinenkin lämpäre lunta suli päivän aikana kotihavaintopisteestä.
Takatalvi kuitenkin yllätti heti seuraavana päivänä. Aamulla 3.5. maassa oli 5 cm:n lumipeite ja lisää tuli. Lämpötila pysyi pakkasella koko päivän. Aamulla kadun varsilla oli huomattavan paljon räkätti- ja punakylkirastaita . Takatalven lumi suli muutaman päivän kuluessa, mutta kuun alkupuoli pysyi melko koleana. Heti puolivälin jälkeen, vaikka yöllä käytiinkin pakkasella, lämpeni taas jopa +20 asteeseen. Jossain päin maata rikottiin jo helleraja. Lämpöjakso ei kuitenkaan kestänyt kauan, vaan kuun viimeinen kolmannes oli viileähkö ja epävakainen. Juha Honkala luonnehti BirLife’n numerossa 3 toukokuuta viileäksi ja kuivaksi. Tornien taisto käytiin Birdlifen mediatiedotteen mukaan kylmemmissä olosuhteissa kuin koskaan ennen .

*alkuun*

Viiruemo odotti tunkeilijaa
lentoaukon suunnalta

PÖLLÖISTÄ
Juha Honkala kirjoitti BirdLife’n nrossa 3, että ”Kainuussa, Oulunjärven pohjoispuolella, oli pesivillä viiru-, lapin, helmi- ja suopöllöillä erittäin hyvä vuosi. Muualta maasta raportoitiin joko heikosta tai varovaisen noususuuntaisesta pöllöjen pesimäkaudesta” .

Juhan arvio tuntui täsmäävän "keskimäärin" Etelä-Savon alueella. Tiira-havaintojärjestelmän mukaan helmipöllöjä oli äänessä maaliskuussa vain Mikkelin länsi-, etelä- ja luoteispuolella. Yksi myös Juvalla, mutta Savonlinnan seudulla ei yhtään.
Viirupöllön huutelua havaittiin järjestelmän mukaan vain Pieksämäellä, Kangasniemellä ja Heinävedellä. Varpuspöllön todettiin viheltelevän Punkaharjulla ja Mikkelin alueilla.
Näköhavaintoja viiru- ja varpuspöllöistä tehtiin helmi- maaliskuussa Tiiran mukaan kyllä ympäri maakuntaa. Savonlinnassa Moinsalmen tien varressa havaittiin lapinpöllö maaliskuussa (c/o Jukka Eskelinen).

Melkein täydellisen hiljaista oli Savonlinnan itäpuolella Ilpo Kuvajan tekemillä kahdella kuuntelukierroksella, vaikka pysähdyksiä oli useita kymmeniä. Yksi viirupöllö sentään tiedotti pitkäaikaisesta reviiristään maaliskuun 2. päivän iltana.
Heikosta pöllötilanteesta Hirvensalmen suunnalla kertoi Nurhosen Harri ja Juvalta Aatto Väisänen.

Pöllöistä pesivät ilmeisesti lähinnä viirupöllöt. Savonlinnan ympäristöstä todettiin Ilpon (7) ja Luostarisen Timon (2) pöntöistä yhteensä 9 pesintää. Timo Luukkanen löysi lisäksi yhden pökkelöpesinnän, jossa oli ainakin 2 poikasta. Ristiinassa Juha Tenhuselta jääneissä pöntöissä oli vain yksi pesintä.
Rengastettujen poikueiden poikasmäärä oli 2,6 poikasta / poikue, mikä on oikein hyvä tulos. Rengastettuja poikasia siis yhteensä 24. Yksi pesintä keskeytyi munavaiheeseen.

Yksi varpuspöllökin yritti pesintää Ristiinassa, mutta se oli keskeytynyt munavaiheeseen. Edes saalisvarastoja ei pöntöistä tuon lisäksi löytynyt. Muiden pöllöjen pesinnöistä ei minulle kantautunut tietoa. Ei siis huuhkajankaan .

*alkuun*

Kanahaukat olivat minulta taas
täysin kateissa. Kuva vuodelta 1982

HAUKOISTA
Tuulihaukat pesivät hyvin. Juha Honkala kirjoitti Birdlife-lehdessä 3/2019, että tuulihaukalla sujui loistavasti Kaakkois-Suomen myyrärunsaudessa.
Ilpon Kuvajan kuudesta ja yhdestä Luostarisen Timon pöntöstä Savonlinnan seudulla todettiin 7 pesintää' joista rengastimme poikasia 30 eli 4,2 poikasta pesää kohti. Tätä ei paljon muuta Rantasalmen Kolkonpäässä viimevuoden tapaan pesinyt tuulihaukka, jolla oli 4 poikasta. Rengastettujen poikasten määrä 34 oli ennätyksellinen.

Pönttöpesien lisäksi tuulihaukka pesi myös variksen pesissä. Savonlinnassa Mauri Löppönen ja Risto Ruuska kävivät määrittämässä kerrostalojen lähimetsässä juuri pesästä vieruspuuhun siirtyneiden haukanpoikasten lajin tuulihaukaksi. Puumalassa mökin pihapuussa viimevuotisessa variksen pesässä pesinnän aloittaneiden tuulihaukkojen pesintä keskeytyi tuntemattomasta syystä reilun kuukauden jälkeen aloittamisesta. Häirinnästä linnut eivät ainakaan kärsineet. Parittelivat pesän vieruspuussa jo 27.4. ja kävivät pesällä täysin ujostelematta aina kesäkuun alkupuolelle asti, jonka jälkeen oli hiljaista.

Nuolihaukka. Tavanomaiseksi muodostuneella tavalla sääksen pesien tarkastuksen yhteydessä nuolihaukka nousi varoittelemaan yhdessä paikkaa sekä Pihlajavedellä että Haukivedellä. Pesinnöistä ei ole tietoa.

Hiirihaukat pesivät. Vuosien takaa tunnetuilla reviireillä Ilpo totesi kaksi pesintää, joissa pesintä eteni ainakin pesäpoikasvaiheeseen. Punkaharjulla jo muutaman vuoden tiedossa olleella pesällä aikanakin yksi kookas poikanen näkyi pesästä (c/o Jukka Mättö. Kerimäellä pesä, josta useana vuotena on rengastettu poikaset, oli rikkoutunut puun kaaduttua sen päälle. Renkaita ei hiirihaukoille kulunut.

Accipiterit: Varpushaukan viimekesäiseltä reviiriltä ei Ilpo tarkastuskäynnillään löytänyt asumisen merkkejä. Kanahaukkojen pesinnästä tietoja kertyi yhtä vähän muutamien vanhojen reviirien tarkastuksen tuloksena.

*alkuun*

KESÄN SÄÄ
BirdLife’n uutiskirjeen nro 4 (19.6.) mukaan useimpien tavallisten pönttölintujen, kuten tiaisten, pesintä on pönttöbongaustulosten mukaan edistynyt varsin normaalissa aikataulussa.
Juha Honkalan (BirdLife nro 3) mukaan kesä- ja heinäkuun sääolot suosivat etelästä palanneiden laululintujen pesintöjä.
Omat mökin ja kotipihapönttöhavainnot tukevat vain osin tätä käsitystä. Pesintöjä oli, mutta Puumalassa kolmesta talitiaisen pesinnästä tuhoutui toisen parin kakkospesintä ja samoin ainoa sinitiaisen pesintä.
Leppälintu sen sijaan onnistui kasvattamaan 6 poikasta maastoon kesäkuun loppuun mennessä. Telkän pesintä on useina vuosina epäonnistunut munavaiheessa, mutta nyt kaikki merkit viittasivat onnistuneeseen pesintään.

Kesäkuun pari ensimmäistä päivää olivat viileähköjä toukokuun lopun jatkeeksi, mutta sitten lämpeni ja jo 5. päivänä helleraja rikkoutui Mikkelissä ja seuraavana päivänä Savonlinnassa. Ukkonenkin jyrähteli Puumalasta katsoen Mikkelin suunnalla. Vielä ennen puoltaväliä oli vähän viileämpi jakso, mutta sitten taas mentiin viikko välillä hellelukemissakin käyden. Viimeisen viikon säätä voinee kuvata tavalliseksi kesäsääksi. Ilmatieteenlaitoksen (Yle 3.7.) mukaan kesäkuu oli mittaushistorian lämpimin. Hellepäiviä oli koko Suomessa 11. Etelä-Savossakin keskimääräistä enemmän.

Heinäkuu alkoi edellisen kuun alkuun nähden päinvastaisesti parilla lämpöisellä päivällä, jonka jälkeen säätyyppi muuttui epävakaiseksi ja ajoittain sateiseksikin. Kuun puolivälissä sää lämpeni taas kesäiseksi eli +20 asteen seutuville. Loppua kohti eli 20. päivän jälkeen lämpeni lisää ja ainakin 27. päivänä mentiin yli +30 asteen. Viimeiset kolme päivää olivat taas ajankohtaan nähden koleahkoja ja epävakaisiakin.
Itä-Savo (1.8.) mukaan heinäkuun loppuun mennessä Etelä-Savossa mitattu 17 hellepäivää ja ne jakaantuivat tasaisesti kesä- ja heinäkuulle. Keskimäärin niitä on kesässä 10-14.

Elokuun alussa jatkui heinäkuun viimeisten päivien viileämpi jakso, mutta jo 9. päivän tienoilla päästiin +20 asteeseen. Samanlaisena säätyyppi jatkui sitten syyskuun vaihteeseen, vaikka väliin mahtui joitain vähän viileämpiä päiviä ja ukkostakin esiintyi useampana päivänä. Viimeisimpinä päivinä oltiin jopa lähellä hellelukemia.

*alkuun*

2010 rakennettu tekopesä
kelpasi taas nyt kolmosten kotipesäksi

SÄÄKSET
Aloitettuja pesintöjä oli muutama vähemmän kuin viime vuonna. Varsinaisia pesinnän keskeyttäneitä epäonnistumisia en todennut yhtään.
Tarkastettujen ”rantasääksen” pesien rengastusikäisten poikasten määrä poikuetta kohden oli jälleen hyvä vaikka aavistuksen heikompi kuin viime vuonna. Rengastuspesien ja kopterilla kuvattujen pesien yhteismäärä oli täsmälleen sama (22) kuin viime vuonna. Poikasia niissä oli 53 eli 2,4 poikasta/pesä. Luvussa ei ole mukana viime vuoden tapaan yhdessä poikueessa ollutta, vielä 10.7. juuri ja juuri liian pientä poikasta.

Yllä oleva luku ei vielä kerro lopullista lentoon selvinneiden poikasten määrää, joka on tiedossa vain yhdeltä pesältä, Rantasalmen nettisääksen poikueesta. WWF:n ja Juha Taskisen tänä vuonna pesälle viemän kameran kertoman mukaan pesän kaikki kolme poikasta selvisivät lentopoikasvaiheeseen. Aarne Hagman seurasi pesän tapahtumia tiiviisti ja on tehnyt niistä koosteen verkkosivuilleen. Sieltä selviää mm. että sääksenpesän munaluku (3) oli täysi jo huhtikuun puolella. Ensimmäinen poikanen kuoriutui jo 31.5. Poikasten siiven pituudet olivat heinäkuun 10 päivänä 32.0, 29.5 ja 29.0 cm. Näiden perusteella pesintä oli vähän viime vuotta aikaisemmassa, mutta sitä edeltäviin pariin vuoteen verrattuna suunnilleen samassa ajassa.

Nettipesällä näytti ravintoa riittävän, vaikka siitä ajoittain olikin kamppailua. Ainakin kolmella muulla pesällä jouduin toteamaan poikasten olevan, jos ei nyt nälkiintyneitä, niin ainakin erittäin nälkäisiä. Kuvut olivat pahasti kuopallaan.

*alkuun*


"Tunnistustehtävä". Poikanen tiellä
Peloton, muuten virkeä.
Tunnistettu 26.1.2020 Juvalla kirjosiepon poikaseksi.

MUUTAMISTA LAJEISTA
Silkkiuikku saapui vanhalle pesäpaikalleen Pihlajaniemelle 23.4. ennen jäiden lähtöä kokonaan. Seuraavana päivänä oli pesälautta jo kyhätty. 26.4. näytti tehneen uuden lautan hiukan eri paikkaan, jossa hautoi? Vapupäivänä hautoi selvästi. Vasta 20.6. näytteli ensi kertaa 2 poikastaan pesäpaikan lähistöllä. 5.8. poikaset (2) jo ”viirupäitä”. 19.9.: Emon perässä kerjäävä poikanen (Eliisa Mättö).

Fasaanista kaikkiaan ensihavainto havainto naapurin pihamaalla 20-21.10. Itsenäisyyspäivästä lähtien ruokinnalla Pihlajaniemellä usein 4N+1K. Vuoden viimeisenä päivänä 2N+1K.

Kalalokit:
1) Savonlinna Harjusilta (Harjunsalmi). Katsastivat 24.4. entisiä pesäpaikkoja valtatien 14 molemmin puolin. Pari molemmilla. Hautoi 11.5, 18.5. ja 1.6. eteläpuolen karilla. 5.6. seisoivat pesäkarilla, pesä näytti jääneen vedenvaraan. 9.6. ja 16.6. hautoi pohjoispuolen kivellä.
2) Rantasalmi Kolkonpään juurakko . Ei vielä lintuja 29.4, eikä 11.5. Sitten hautoi 18.5.
3) Saapunut Juvalle Nääringinjärven päähän pitkäaikaiselle pesäpaikalle jo 22.4. Hautoi 29.4. Tämä pesäpaikka tulee valitettavasti tuhoutumaan uuden 5-tien linjauksen takia.
4) Mikkeli Asila Saarijärven lahti: Hautoi takakarilla 29.5., 11.5. ja 18.5. -) Savonlinnassa virastotalon katolla 3.6. pienet poikaset (3). 7.6. pihan keskikorokkeella 3 pientä poikasta, voineet tulla myös pihan toiselta laidalta, myös katolla olevasta pesästä.

Selkälokki: Saarijärven lahti, Mikkelin Asilassa, hautoi 11.5. ja 18.5 (toinen vierellä). 4.6. ainakin toinen kivellä. Hautoi 9.6, toinen vieressä 14.6. ei enää näkynyt.
Puumala Kitula, pellolla (kala)lokkiparvessa 9 selkälokkia 12.5.
Puumala Naistenvesi, luodolla pari 7.7. ja 14.7. ilman poikasia (eivät hätäilleet).

Kalatiirat vaikuttivat pesivän ahkerasti. Laskin kauempaa veneestä otetusta kuvasta Puumalassa yhdeltä vanhalta pesäluodolta 18 ja toiselta 10 hautovaa lintua. Pihlajavedelläkin vahalla pesäluodolla oli kohtalaisesti rengastettavia poikasia.
Jo useina peräkkäisinä vuosina samalla paikalla kevyenliikenteen väylän sillankaiteella Savonlinnan keskustan Koululahdessa havaittu rengastettu tiira istui paikallaan 27.6. , samoin 4.7. ja 31.7. sekä vielä 6.8. (Eliisa Mättö). Keväällä 16.4. pidetyssä Orioluksen lintuillassa joku (valitettavasti nimi ei jäänyt mieleen) tiesi kertoa, että lintu on rengastettu Gotlannissa.

Tervapääsky: Ensi havainto: Kolme lintua lennossa 22.5. Savonlinnan Haislahden pohjukan yllä. Seuraavan kerran vasta 7.8. Savonlinnassa virastotalon yllä.

Harmaapäätikka: ”Kuikutti” 31.3. jossain Savonlinnan Pihlajaniemen ryhmäpuutarhan tienoilla.
Puumalassa Naistenvedellä samanlaista ääntä 27.4. Naaras takoi lahoa penkkiä mökkikalliolla 2.6.

Törmäpääsky: Ristiina. Ainakin 6 aikuista lintua, kävivät pesäkoloissa.

Satakieli: Kuului ensimmäistä ja viimeistä kertaa 6.6. Pihlajaniemessä Savonlinnassa.

Sirittäjä: Ensihavainto (laulua) 29.4. Ristiinassa.

Pikkuvarpunen: Parittelivat 28.3. pöntönedusoksalla pihalla Pihlajaniemessä ja toisen kerran 8.5. samaisen pöntön edustalla. Pöntössä kuitenkin pesi onnistuneesti kirjosieppo vaikka talitiainen oli sen aukkoa talven aikana ahkerasti nakutellut, kun ei kunnolla sinne näyttänyt mahtuvan.

Ruisrääkkä: Vain yksi havainto Niittylahdessa 25.6.

*alkuun*


Törmäpääskyn hauras pesäpaikka
Ristiinassa 2019.

LOPPUVUODEN SÄÄ
Syyskuun ensimmäiset päivät olivat lämpimiä. Ensimmäinen kolmannes oli myös kokonaisuutena ajankohtaan nähden lämmin. Kuun 10. päivänä Savonlinnassa koettiin harvinaisen voimakas ukkosmyrsky, sekin siis voimakas ajankohtaan nähden. Myrskyn aikana mitattiin 500 salamaa (Itä-Savo 11.9/STT). Salama poltti Savonlinnassa talon.
Vähän ennen puoltaväliä säätyyppi muuttui viileämmäksi ja epävakaiseksikin. Ensimmäiset havaitut hanhiparvet, aamulla 3 ja illalla 1, matkasivat 17.9.Pihlajaniemen yli. Maa oli ensi kertaa kuurassa 19. päivän aamulla ja parina seuraavanakin yönä oli ollut pakkasta. Tästä sää jatkuikin vähäsateisena mutta koleana. Viimeisinä päivinä päivälämpötila nousi vielä vähän yli 10 asteen.

Lokakuussa talvi teki tuloaan. Koko alkukuu pysyteltiin päivisin +5 asteen tuntumassa. Jo 4. päivän aamuna maa- ja katotkin olivat hetkellisesti valkeina. Itä-Savo (Ilpo Leskinen) kirjoitti 16.10, että lokakuun alkupuoli on ollut sateinen. Ainakaan henkilökohtaisesti se ei siltä Savonlinnan seudulla tuntunut. Kuitenkin Itä-Savo-lehti (Ilpo Leskinen) kirjoitti taas 19.12, että Vuoksen vesistöalueella satoi lokakuussa puolitoistakertaisesti tavanomaiseen verrattuna. Loppukuussa ei päivälämpötila noussut +10 asteeseen kuin pari kertaa. Viimeisimpinä päivinä oli jo muutaman asteen aamupakkasia ja ohut ensilumi saatiin 29. päivänä. Parissa päivässä sekin suli pois.

Marraskuun ensimmäinen viikkoa vietettiin pienissä aamupakkasissa. Maa oli sula, mutta jäässä, joten aloitin talviruokinnan . Seuraavat kaksi viikkoa olivat kuitenkin sateisen harmaita ja lämpötila aamullakin useimmiten joitain asteita plussalla. Päivällä väliin yli +5 astetta. Toiseksi viimeisenä viikonloppuna oli aamupakkasia ja viimeisellä viikolla satoi varsinainen ensilumi, n. 10 cm märkää lunta. Viimeisenä päivänä oli pakkasta -5 astetta ja lämpötilan laskiessa puihin tarttuneen märän lumen vuoksi maisema oli oikein talvinen. Vähän ennen ensilunta fasaanikoiras nähtiin 25.11. ruokinnalla ensikertaa. Mustarastas erottui lumisesta maisemasta hyvin kuun viimeisenä päivänä. Marraskuussa satoi Vuoksen vesistöalueella n. 30 prosenttia keskimääräistä enemmän.

Joulukuu aloitettiin hyvinkin talvisissa olosuhteissa, mutta lukuun ottamatta kasattua lunta, se suli pois itsenäisyyspäivän tienoilla. Toisella viikolla maa oli vuoroin valkoinen ja vuoroin sohjoisen märkä. Kuun puolessa välissä maisema muuttui ensi talviseksi ja sitten taas leutoni. Nykytermein ilmaistuna talvimyräkkä koettiin 18-19 päivinä, joka taas maalasi maiseman talvisen kauniiksi.
Joulun aluspäivinä samoin kuin aattona ja vielä joulupäivänä aamulämpötila oli vähän plussalla. Väliin oli hyvin sumuistakin. Jouluna oli kuitenkin lunta ja Tapaninpäivää vasten yöllä satanut märkä lumi tarttui taas puihin. Vielä 29. päivänä (Aholahden) hiihtokeskuksen luonnonlumilatu oli aika hyvä, mutta kun pari viimeistä päivää oltiin reilusti plussalla, ei vuoden vaihteessa etenkään metsissä juuri lunta ollut. Kaduilla sen sijaan oli pääkallokeli. Aattoiltana pakkanen kiristyi noin miinus neljään asteeseen. Yle Radio Suomen /Ilmatieteenlaitoksen mukaan joulukuussa oli auringonpaistetta tavanomaista vähemmän.

*

Vuosi 2019 muistetaan mm. jalohaikaroista
Tässä kuitenkin silkkihaikara
SYKSYN LAJEJA
15.9. oli Puumalassa rannoilla paljon muuttavia västäräkkejä.
24.9. yksi yksilö Savonlinnassa Hernemäessä tienvarsinurmikolla.
12.10. vaikeasti "hyppelevä" yksilö Pihlajaniemellä. Pyrähteli kuitenkin aivan normaalisti.

17.9. ensimmäiset hanhiparvet (3) Pihlajaniemen yllä. Kokoarviot 100, 70 ja 70.
28.9. Puumalassa parvia meni yhtenään.

17.9. lenteli Laittaatsalmessa vielä 2 haarapääskyä.

28.9. noin 10 kuikkaa Naistenvedellä Puumalassa.
29.9. huusi vielä "kuikkaa" Naistevedellä.

2-3.10. ensimmäinen tilhiparvi Savonlinnassa keskustan Haislahdessa, reilut 20 yksilöä.

24.11. kuusitianen oli ensi kertaa ruokinnalla.

25.11. fasaani (K) eka kertaa ruokinnalla Pihlajaniemellä (Eliisa Mättö)
6-7.12 4 naarasta ja koiras ruokinnala ja tästä useasti vuoden loppuun asti koiras aina ja naaraita 1-4 yksilöä.

30.11. mustarastas koiras ruokinnalla. Myös joulukuun loppupuolella säännöllisesti. Viimeksi 30.12.

30.11. räkättirastaan ääntä Pihlajaniemellä. Kohtalaiselta näyttäneestä pihlajanmarjasadosta huolimatta rastaat puuttuivat loppuvuodesta.

26. ja 29.12. peippo (K) ruokinnan lähistöllä sireenipensaan alla.

*



*alkuun*

Rengaslöytöjä 2019

HIIRIHAUKKA
*		 '
**Varsinainen RENGASLÖYTÖ ** Vuonna 1978 Hirvensalmen Väisälässä (Väisälänsaaressa) hiirihaukalle kiinnitetty rengas D-71666 löytyi 8 kilometrin (NW) päästä Iso Säkkisalosta 24.10.2019 eli 41 vuoden kuluttua. Löytäjän kommentti: "Pelkkä rengas maastossa".

VIIRUPÖLLÖ
*		 '
Ristiinassa 2002 rengastettu viirupöllö(-naaras) D-205239 kontrolloitiin 27.4. edelleen Valkealassa, nyt jo 10. kerran. Ikää linnulle on tuohon mennessä kertynyt 16v 11 kk ja 6 päivä. Etäisyys on syntymäpöntölle on 46 km.

Savonlinnan Kerimäellä 2017 rengastettu viirupöllö D-295927 oli törmännyt lankoihin 2.11.2019 Liperin Tutjunniemessä. Matkaa syntymäpesälle 50 km.

*alkuun*

50 vuotta sitten

Rengastukset Jouko Mättö

HIIRIHAUKKA
*		 '
Mikkelin mlk:n Vuolingolla 1969 rengastettu hiirihaukka D-71666 oli löydetty kuolleena silloisesta Neuvostoliitosta Pietarin (Leningrad'in) seudulta.

KANAHAUKKA
*		 '
Mikkelin Kovalassa 1969 rengastettu kanahaukka D-42664 oli löydetty Pernajassa Uudellamaalla 4.6.1970. Linnnusta oli jäljellä löytäjän mukaan vain jalka kissan suussa.

Puumalan Muuramäessä 1969 rengastettu kanahaukka D-42666 oli ilmoittajan kommentin mukaan lyöty hengiltä kanatarhassa Punkalaitumella 24.10.1969.

Mikkelin (maalaiskunnan) Koskentaipaleessa 1969 rengastettu kanahaukka D-42668 oli ammuttu Ruotsissa Upsalassa 14.2.1971.

Hirvensalmen Väisälässä 1969 rengastettu kanahaukka D-42672 oli löydetty kuolleena Mikkelistä Likolammen rannalta 4.5.1970

SÄÄKSI
*		 '
Puumalassa Lietvedellä 1969 rengastettu sääksi M-5406 oli ammuttu Keski-Afrikan tasavallassa. Löydön päiväys 0.10.1970.

Rantasalmen Haukivedellä 1969 rengastettu sääksi M-5410 oli puolestaan ammuttu Italiassa samana vuonna lokakuun 20. päivänä..

KORPPI
*		 '
Mikkelin Anttolassa vuonna 1969 rengastettu korppi D-40398 oli löydetty kuolleena jo 21.6.Ristiinan Someenjärveltä. Matkaa renagstuspaikan (pesän) ja löytöpaikan välillä oli vaajaat 10 kilometriä.

Entisen Säämingin eli Savonlinnan Liistonsaaressa vuonna 1969 rengastettu korppi D-42314 oli ammuttu Joensuun Iiksenniitty'llä 9.10.1970.

HARMAALOKKI
*		 '
Taipalsaarella Suur-Saimaalla vuonna 1969 renagstettu harmaalokki H-89948 oli ilmoitettu löydetyksi kuolleena Venäjältä (USSR, Leningradskaya) Löytöpaikan koordinaatit olivat samat kuin 1967 myöskin Venjältä löydetyn, jossa tarkennuksena oli "Gulf of Finland".

*

Kesällä satoi vähän ja kuivuus alkoi näkyä
jo elokuun alkupuolella.

*alkuun*


Katsaus 2005
Katsaus 2006
Katsaus 2007
Katsaus 2008
Katsaus 2009
Katsaus 2010
Katsaus 2011
Katsaus 2012
Katsaus 2013
Katsaus 2014
Katsaus 2015
Katsaus 2016
Katsaus 2017
Katsaus 2018

Taas mitä parhaimmat kiitokset
kuluneesta vuodesta 2019!

Hyvää alkanutta vuotta 2020!

Savonlinnassa 25.1.2020
Pekka Mättö