Talvi ei tullutkaan ja moni muukin asia oli peruttu
vuonna
2020,
mutta
sääksiä oli niiden 50. seurantavuotena hyvin


Alkuvuosi ja tapahtumia * Kevään edistyminen * Pöllöistä * Haukoista * Kesästä * Sääkset * Muutamista lajeista * Loppuvuoden sää *
Syksyn lajeja * Saimaan vedenkorkeus * Rengaslöytöjä * 50 vuotta sitten * Kiitos
<>

Alkutalvi 2020 on ollut tavanomaista leudompi, kirjoitti Itä-Savo 15.1. lainaten STT:n uutista. Edellisen vuodenvaihteen tapaan vuoden vaihtuessa oltiin joitain asteita pakkasella samoin kuin vielä 1. päivän aamuna, mutta sitten lauhtui. Metsissä ei lunta oikeastaan ollut ja aukeilla olevat lumet alkoivat sulaa todenteolla.

Tammikuu oli poikkeuksellisen leuto. Aina viimeiseen kolmannekseen asti lämpötila oli enimmäkseen aamuisinkin reilusti plussan puolella. Viimeinen kolmannes oli vähän kylmempi. Kuukauden pakkasennätys, -14,9 astetta, ajoittui 27. päivän aamuun kotimittarin mukaan ja jonka mukaan tammikuu oli selkeästi tämän vuosituhannen lämpimin.

Itä-Savo (Mari-Anna Rossi) kirjoitti 22.1.2020, että tällä hetkellä Savonlinnan seutu on täysin lumeton. Talvi "alkoi uudelleen" kun maa saatiin jälleen valkoiseksi 23-24 päivien välillä ja 26-28 päivinä saatiin lunta lisää.

*

Metsässä ei alkutalvesta juuri ollut lunta
Kuvat 11.1.2020

Orioluksen Savonlinnassa Mauri Löppösen johdolla 2019 aloitettuja lintuiltoja jatkettiin heti tammikuussa kirjaston Miitti-salissa. 21.1. puhuttiin pöntöistä ja pönttölinnuista sekä pönttöjen rakentamisesta, jolloin alustavasti sovittiin myös pönttötalkoista. Sittemmin korona taisi kuitenkin estää talkoot.

Pihabongauksen kanssa samana viikonloppuna Oriolus järjesti 26.1. pj. Maria Tirkkosen johdolla lintutapaamisen Juvalla Partalassa. Petri Martikainen kertoi rengastuksesta. Veikka Kosonen ja Oskari Sauniston kertoivat omasta lintuharrastuksestaan. Taakse jäänyttä vuotta muisteltiin allekirjoittaneen vuosikatsauksen pohjalta.

15. pihabongauksen -viikonloppuna sää oli vähän talvisempi kuin kuukauden sää muutoin. Toisena bongauspäivänä eli 26.1. lunta tuli Savonlinnan seudulla lisää yli 5 cm pari päivää vanhan ohuen kerroksen päälle. Pakkasta oli, mutta vain -1:stä -3:een asteeseen.
Havaintopaikallamme Pihlajaniemellä lajimäärä ylsi nyt 15. kerralla jaetulle ykköspaikalle 12 lajilla, mediaani 9. Uusina lajeina olivat peippo (k) ja fasaani(t). Peippo oli havaittu jo tammikuun 4. päivänä, fasaanit ovat oleskelleet pihapiirissä edellisestä syksystä lähtien. Kaikkina aikaisempana 14. kertana mukana olleet lajit, talitiainen, sinitiainen, keltasirkku ja harakka, olivat myös nyt mukana. Kaksi ensiksi mainittua olivat myös BirdLife'n mediatiedotteen mukaan koko maassa sekä yleisimmät että runsaimmat lajit. Kuten aiemminkin Pihlajaniemellä, jos oli uusia lajeja, joitain tavallisia myös puuttui, kuten nyt varis ja närhi.

Orioluksen lintuillassa 21.1.
puhuttiin pöntötyksestä.
Kuva: Länsi-Savo, kevät 1967
Mikkelin Kalevankankaalla

Helmikuun ensimmäisessä kolmanneksessa oli talven tuntua, vaikka pakkanen ylsi yli -10 asteen vain kerran. Toinen kolmannes ja vähän kauemminkin mentiin melkein poikkeuksetta plussan puolella olevissa aamulämpötiloissa. Vasta viimeiset 5 päivää vietettiin auringonpaisteisessa ja reilumman pakkasen säässä, mutta pakkasennätys jäi helmikuussakin aika vaatimattomaksi, vain -13,8 astetta. Lämmin jakso hävitti tammikuussa sataneet jo itsessään kohtalaisen vähäiset lumet tehokkaasti eikä niihin helmikuussa saatu täydennystä kuin ohuen harson verran avoimilla paikoilla olevien jäisten lumilaikkujen päälle.
Ilmeisesti pihabongauksessa näyttäytynyt peippo (k) näyttäytyi pihasireenissä 2. ja 9. päivinä helmikuuta. Yksinäinen räkätti käväisi pihatammen latvassa 8.2.

Lintuillassa 19.2. Birdlife'n 2019 valitsema nuori lintuharrastaja Eetu Paljakka kertoi lintuharrastuksestaan Uudenmaan lintuyhdistyksessä Tringassa ja sen toiminnasta.

*

Maaliskuu oli muun alkuvuoden tapaan lauha, ei kuitenkaan tämän vuosituhannen lämpimin, joka taas kotimittauspisteen mukaan ajoittuu vuoteen 2007. Lähes yhtä lämpimiä tämän vuoden maaliskuun kanssa olivat vuosien 2014 ja 2015 maaliskuut. Lämpötilassa ei koko kuukauden aikana ollut suuria vaihteluita, useasti oltiin aamuisin plussalla ja sitten taas jonkin verran miinuksella. Pakkaslukemat eivät juuri -5 astetta suurempia olleet, ainoastaan kuun viimeisenä päivänä oli juuri ja juuri -10 C-astetta. Lunta ei oikeastaan saatu maaliskuussakaan. Alkupäivien sateiden vähäiset lumet häipyivät viimeistään kuun puoltaväliä edeltävällä usean päivän plussajaksolla.
Peippokoiras näyttäytyi pihalla ainakin 2.3, 7.3 ja 14.3.
Telkkäpariskunta oli 12.3. Poukkusalmen sulassa Savonlinnan Pihlajaniemellä eka kertaa. 30.3. niitä oli useassa sulassa välillä Savonlinna-Puumala.
Pihalla max. kolmen naaraan kanssa oleillut fasaanikoiras aloitti aamuiset "laulut" 24.3.

Vielä ennen koronan aiheuttamia rajoituksia ehdittiin pitämään Orioluksen vuosikokous Juvalla. Varsinaisten kokousasioiden lisäksi Teemu Ukkonen kertoi lintujen suojelusta metsänhoitoyhdistyksen näkökulmasta.

*alkuun*


Aprillipäiväksi -20 saatiin uusi talvi

KEVÄÄN EDISTYMINEN
Lintukevät oli Tiira-lintutietopalveluun ilmoitettujen lajien määrällä mitattuna ennätyksellisen aikaisessa, kirjoitti Petri Lampila BirdLife’n numerossa 2/2020 (viikolla 15). Tämä ei artikkelin mukaan tullut yllätyksenä, kun "poikkeuksellisen lauhan talven aikana monet alkukevään muuttolinnut eivät menneet välttämättä kovin kauas talvehtimaan".

Osmo Ojamies kirjoitti sähköpostiviestissä 12.3, että vajaassa viikossa on syntynyt jo viisi uutta Orioluksen alueen varhaisennätystä, töyhtöhyyppä 7.3, kurki 7.3, västäräkki 9.3, kangaskiuru 11.3. ja kanadanhanhi 12.3.

Lehtokurpan soidinlentoa kuulin Savonlinnan Pihlajaniemellä ensimmäistä kertaa 7.4.
Seuraavana iltana lauloi punarinta ensimmäistä kertaa.
Ensimmäisen rastasparven rekisteröin Savonlinnan Pihlajaniemellä 12.4. Tasan viikkoa myöhemmin niitä oli jo yleisemmin. 21.4. punakylkirastaat lauloivat "joka paikassa" ympäri Pihlajaniemen taajamaa Savonlinnassa.

*
Huhtikuu oli kokonaisuudessaan kolea eikä lämpötiloiltaan paljon poikennut esim. maaliskuusta. Varsinkin alkupuoliskolla aamuisin oli enimmäkseen pientä pakkasta eikä lämpötila noussut kuin parina päivänä + 10 asteeseen tai sen yli. Aurinko kuitenkin paistoi hyvin kahtena ensimmäisenä kolmanneksena ja kuukausi oli vähäsateinen. Kuun jälkipuoliskolla aamuisin lämpötila oli enimmäkseen niukasti plussalla ja nytkin päivälämpötila pysytteli alle +10 C-asteen taas paria poikkeusta lukuunottamatta.

Yle uutisoi 20.4. BirdLifen tiedotteesta, jonka mukaan lintujen muutto saattaa käynnistyä lähipäivinä uudelleen oltuaan lähes pysähdyksissä kylmän jakson ja pohjoistuulien takia.

Vaikka lunta ei oikeasti ollutkaan, kolea sää viivytti vähienkin sulamista huhtikuun 22. päivään, mikä ei kotihavaintopisteessä ole aikaisin ajankohta. Jäät sen sijaan lähtivät ennätyksellisen aikaisin mm. Puumalan Naistenvedestä 12-18.4.

BirdLife'n uutiskirjeessä nro3 (9.5.20) todettiin, että hutikuun lopulla vallinnut pohjoisvirtaus hellitti heti vapun jälkeen ja hyönteissyöjälinnut rynnistivät Suomeen.
Tero Toivanen ja Teemu Lehtiniemi kirjoittivat Birdlife -lehdessä 3/2020, että syy hyönteissyöjille ilmeisen huonoon vuoteen saattaa löytyä lumettoman talven ja kylmän toukokuun aiheuttamasta ravintopulasta.

*
Toukokuun ensimmäiset päivät olivat tavanomaisen koleita, mutta ensimmäisellä kokonaisella viikolla lämpötila tavoitti joinain päivinä jopa +15 astetta. Öisin oli vähäistä pakkasta ja takatalvi yllätti taas, nyt 11. päivän iltana ja maa oli 12. päivän aamuna valkoinen. Tästä kolea jakso jatkui 23.-24. päivien viikonloppuun, jolloin lämpeni vähän ja tuntui, että kesä alkoi . Viimeinen viikko olikin kesäinen, aurinko paistoi useana päivänä +20 asteen tuntumassa.
Koivut alkoivat vihertää juuri ennen 11-12. päivän lumisadetta ja kolea jakso venytti lehtien kunnolla avautumista yli kuun puolivälin.

*alkuun*

Tämä viirupöllön poikanen oli jo jonkin matkan päässä
pesästään 27.5.

PÖLLÖISTÄ
Tero Toivanen ja Teemu Lehtiniemi arvioivat Birdlife 3/2020 lehdessä myyrätilannetta seuraavasti: "Petolinnuille riitti ruokaa Varsinais-Suomessa ja ainakin paikoin Etelä-Savossa, mutta monilla alueilla myyränpurijat olivat vaikeuksissa."

Tiira-havaintojärjestelmään ilmoitettujen havaintojen perusteella pöllöjen soidinaikaan ravintotilanne näytti valoisalta Etelä-Savon pohjois- ja luoteisosissa, missä myös helmipöllöjä oli äänessä. Olihan yksi myös Savonlinnassa ja Heinävedellä (Oskari Saunisto).
Vähän samoille alueille näyttäisi painottuva muidenkin pöllöjen soidinhavainnot. Olisiko kyse havaintoaktiivisuudesta? Mutta toisaalta Ilpo Kuvaja teki perinteiset, laajat kuuntelukierrokset Savonlinnan itäpuolella 21.2. ja 7.3. Tuloksena oli kuitenkin vain muita ääniä.
Myöhemmin sitten Savonlinnan itäpuolelta kirjattiin kaksi sarvipöllöhavaintoa (Timo Luostarinen ja Elina Enho).

Pöllöjen pesintöjen perusteella ei muodostunut tarkkaa kuvaa myyrätilanteen kehittymisestä Savonlinnan seudulla tai Ristiinassa. Kokonaisuudessaan se näytti kohtalaiselta. Viirupöllöjen aloitettuja pesintöjä oli samaa suuruusluokkaa kuin lähivuosina paitsi 2018.
Viirut aloittivat pesinnän Ilpon 5:ssä ja Luostarisen Timon yhdessä pöntössä. Risto Ruuska löysi uuden pökkelöpesinnän, jossa linnun nähtiin hautovan, mutta joka myöhemmin oli tyhjä. Lisäksi todettiin 2 maastopoikuetta. Ristiinasta Juha Tenhusen vanhoista pöntöistä löytyi yksi pesintä.

Rengastetut viirupöllön poikueet olivat suuria, yli 3 poikasta/pesintä. Yhdessä poikueessa oli 5 rengastusikäistä poikasta. Myös yksi maastopoikanen (edellä kuvassa) sai renkaan.

Muista pöllöistä ilo oli löytää Ristiinasta Juhan vielä kymmenistä pöntöistä varpuspöllön pesintä, josta rengastettavaksi asti varttui 6 poikasta. Muissa pöntöissä ei merkkejä löytynyt.

*alkuun*

Pesästään hypännyt
hiirihaukan poikanen
Mäntyharjulla 1976

HAUKOISTA
Viime vuoden tapaan voi todeta, että tuulihaukat pesivät hyvin. Ilmeisesti pöllöjen osalta todetulla tavalla myös niille oli ravintoa kohtuullisen hyvin tarjolla.

Samoin viime vuotta toistaen Ilpon ja Luostarisen Timon pöntöissä pesi 7 paria tuulihaukkoja. Yksi pesistä keskeytyi munavaiheeseen. Yhdessä poikueessa oli 6 poikasta. Kolkonpäässä nyt jo kolmatta vuotta pöntössä pesivällä tuulihaukalla oli niin'ikään hienosti 5 poikasta.
Näihin saadaan vielä lisätä Ilpon löytämä poikue vanhasta variksen pesästä, 4 elävää poikasta. Yksi poikasista oli pudonnut ja kuollut. Ahtaus ja riski pudota on tietysti näissä luonnon pesissä suuri.
Mainittava on myös Pihlajalahdesta / Pölläskylästä tullut tieto 5 munaisesta pesästä pöntössä. Tämä pesintä jäi valitettavasti enemmälti hoitamatta.

Kaikkiaan saimme rengastetuksi 36 tuulihaukan poikasta, joka on viime vuoden tapaan alueen reviireiltä ennätys. Hyvä oli myös rengastusikään selvinneiden poikueiden keskimääräinen koko, 4,5 poikasta/pesä.

Nuolihaukat. Perhosia kerrottiin olleen kesällä 2020 poikkeuksellisen vähän. Liekö tilanne ollut sama korentojen osalta. Kuitenkin Puumalan Naistenveden pitkäaikaisen reviirin nuolihaukka oli kesän mittaa useasti äänessä. Haukivedellä yksi lintu oli äänessä sääksen pesän vastapäätä. Pesinnöistä ei edellenkään ole tietoa ja viimeisestä rengastuksesta tuli kuluneeksi 10 vuotta.

Kanahaukat. Savonlinnan itäpuolelta löytyi kaksikin asuttua pesää. Petri Martikainen ilmoitti ensimmäisen rengastettavaksi ja Sampo Liukko kävi asian hoitamassa. Poikasia oli mukavasti neljä. Pesintä oli ehkä vähän, muttei merkittävästi keskimääräistä aikaisemmassa.
Toisesta pesästä ilmoitti Oskari Saunisto. Hänen pesästä ottamassa kuvassa näkyi ainakin kaksi hyvinvoivan näköistä poikasta.

Varpushaukat . Ristiinassa varpuspöllöjen pönttöjä tarkastaessani törmäsin varpushaukan reviiriin ja pesään. Pesästä rengastettavaksi varttui 3 poikasta. Varpushaukan poikaset ovat aika harvinaista herkkua rengastettavaksi. Kaikkiaankin niitä rengastettiin poikasina esim. 2018 puolet vähemmän kuin kanahaukkoja.
Punkaharjulla oli tavattu pari reviirillä, c/o Risto Ruuska. Myöhemmistä vaiheista ei kuitenkaan ole tietoa.

Hiirihaukat. Ainakin yksi pesintä tuoti poikasen tai poikasia, c/o Ilpo. Kahdella muulla vanhalla pesällä linnut olivat paikalla huhtikuun lopun päivinä, c/o Ilpo ja Timo Luukkanen. Saman verran oli myös autioita pesiä, mutta eivät hiirihaukat aivan kadoksissa olleet.

*alkuun*

KESÄSTÄ
BirdLife’n uutiskirjeen nro 5 mukaan kesäkuun alussa järjestetyssä pönttöbogauksessa tarkkailluista pöntöistä oli asuttuja enemmän kuin monena aiempana vuotena. Kirjosieppojenkin määrä oli kääntynyt nousuun, vaikka edellä todetusti BirdLife-lehdessä (3) arvioitiin vuoden olevan huono hyönteissyöjille.
Omista mökin pihapöntöistä tekemäni havainnot osoittivat, että pöntöt olivat kyllä melko normaalisti asuttuja, mutta pesimistulos oli huono. Kirjosiepon ja toinen sinitiaisen pesintä epäonnistuivat. Talitiainen luopui pesinnästä ja telkkä jätti munat hautomatta. Melko todennäköinen syy osaan näistä on kyllä samassa pienehkössä saaressa pesinyt käpytikka. Kotipihalla Savonlinnassa sen sijaan talitiainen hautoi toista poikuetta jo 15.6.

Kesäkuussa 2020 oli koko maassa 21 hellepäivää ja se oli Länsi-Savon (2.7.) mukaan mittaushistorian toiseksi lämpimin kesäkuu.
Ensimmäinen kolmannes oli epävakainen alle 20 asteen lämpötiloineen. Sitten ennen puoltaväliä alkoi lämmetä, kunnes juuri puolessa välissä helleraja rikkoutui Savonlinnassakin. Ukkonen viilensi sään Juhannukseksi pariin kymppiin, mutta heti Juhannuksen jälkeen alkoi 5 päivän hellejakso . Viimeiset päivät olivat jälleen viileämpiä ja 30. päivänä oli sen verran tuulista, että puhuttiin Päivö-myrskystä.

Heinäkuun koko alkupuolta voisi ehkä kuvailla tavanomaisen viileäksi alle +20 asteen päivälämpötiloineen. Samoin tavanomaisesti oli joitain voimakkaita tuulia. Sateet olivat pääosin kuuroluontoisia, mutta runsaita. Itä-Savo kirjoitti 4.9., että pienten järvien vedenpinnat ovat keskitasossa tai vähän korkeammalla heinäkuun runsaiden sateiden vaikutuksesta. Heti puolenvälin jälkeen lämpeni ja 20. päivän kohdalla oli neljän päivän hellejakso. Sitten olikin vastaava jakso epävakaisempaa, mutta viimeinen arkiviikko puolestaan oli viimeistä päivää lukuunottamatta mukavan lämmin.

Elokuu n ensimmäinen viikko oli kesäisen lämmin vähäisine sateineen ja sen päätteksi toisena viikonloppuna oli hellettä molempina päivinä. Seuraava arkiviikko oli jälleen viileämpi, mutta poutainen ja taas lämpeni kuun puolenvälin viikonlopuksi. Kolmas viikko oli keskimääräistä lämpimämpi joidenkin päivien yli 20 asteen päivälämpötiloneen. Alkuviikosta yöllä lämpötila laski alle 10 asteen. Neljäs viikko oli myös vähäpilvinen ja elokuun viimeiseksi viikoksi melko lämmin, +15:sta +19:een.

*alkuun*

Tämä pesä oli asuttu jo 1971.
Tänä vuonna pesintä siinä epäonnistui munavaiheessa
häirinnän vuoksi. Kuva vuodelta 1981.
Rengastajana Jouko Mättö

SÄÄKSET
Sääksiseuranta alkoi jo vuonna 1971 eli vuosi 2020 oli 50. seurantavuosi. Juhalavuosi siis. Ikään kuin sen kunniaksi omalla tarkastusalueellani näytti sääksellä menevän oikein hyvin. Uusia poikasvaiheeseen ehtineitä pesiä löytyi taas kaksi ja entiset reviirit olivat kattavasti asuttuja. Poikaspesien määrä oli ensimmäistä kertaa yli 30 rengastusikäistä pesyettä ja aloitettuihin pesintöihin tulee lisäksi mukaan yllä kuvassa olevassa pesässä munavaiheeseen jäänyt pesintä.

Vaikka poikaspesien määrä kasvoi, pesien, joista poikasmäärä selvitettiin rengastuksella tai kopterilla, pysyi samana jo kolmatta vuotta, 22 pesää. Poikasia näissä oli tasan sama määrä kuin viime vuonna eli 53, joten myös rengastusikäisten poikueiden koko keskimäärin oli sama, 2,41 poikasta/pesä.

Poikuekoossa on jonkin verran alueellisia eroja. Savonlinnan eteläpuolella aina Puumalaan saakka poikuekoko oli 2,5 poikasta/pesä (N=13), kun se pohjoispuolella oli vain 2,2 poikasta/pesä (N=9). Tämä laskisi vielä, jos lasketaan aloitettujen pesintöjen poikastuotto, jolloin tuo ainut (edellä kuvassa) epäonnistunut pesintä otettaisiin mukaan. Epäonnistuminen näytti olevan selvästi tahallisen häirinnän syytä. Liki pesän alla oli poltettu nuotiota ja sen ympärille oli jätetty tölkkejä. Raportoin asiasta tuoreeltaan Metsähallitukselle.

Epäonnistuminen on sitäkin harmillisempaa, että kyseinen pesä on vanhin edelleen käytössä oleva ja vielä luonnonpesä, josta Jouko Mättö rengasti 16.7.1971 yhden poikasen.

Juha Taskisen sääksen pesälle Rantasalmella tänäkin vuonna ennen sääksen saapumista viemä WWF:n nettikamera kertoi, että sääksi muni ensimmäisen munan 21.4. ja ensimmäinen poikanen kuoriutui 29.5. eli kaksi päivää aikaisemmin kuin viime vuonna. Kaikki kolme poikasta näyttivät selvinneen lentoon heinäkuun loppuun mennessä.

*alkuun*


Ensimmäinen kesähavaintoni tästä lajista.
Saimaalla elokuun 9. päivänä.

MUUTAMISTA LAJEISTA
Silkkiuikku näyttäytyi Pihlajaniemellä ensi kertaa 25.4. Illansuussa 5.5. toinen pesälautalla ja toinen vieressä. Tämän jälkeen lintuja ei enää näkynyt. Pesäpaikka oli avoin pohjoistuulen aalloille, jotka ilmeisesti hajottivat pesän. Vasta syksyllä lähistöllä näkyi joku yksinäinen lintu.

Kuikka: Puumalan Naistenvedellä havaitsimme poikasen kahden aikuisen seurassa 5.7. Katso Saimaan vedenkorkeus, jonka nousu haudonta-aikaan viime vuotta maltillisempaa.

Fasaanit viihtyivät Savonlinnassa pihalla ja ruokinnalla vuoden alusta lähtien. Useimmiten oli 1 koiras ja joskus jopa 4 naarasta. Koiras alkoi "laulamaan" 24.3. Kevättä kohti näytti yksi naaras valikoituneen parisuhteeseen. Ensimmäiset poikaset (2) näimme 5.6. Ritalanmäentien varressa. Pihamaalla oli 13.8. naaraan kanssa ainakin 5 pientä poikasta. Syksyn edetessä linnut lähes katosivat. Viimeinen havainto koiraasta on ruokinnan luota 25.12 ja sitä ennen viikkoa aiemmin.

Kalalokkien monivuotiset pesäpaikat Savonlinna - Mikkeli:
1) Savonlinna Harjusilta (Harjunsalmi). Lokit pohjoispuolen pesäkivellä jo 4.4-20. Ja vaikka vielä 4.6, ei siinä ainakaan kovin pitkälle ehtinyttä pesintää voinut olla.
2) Rantasalmi Kolkonpään juurakko . Ei vielä lintuja 23.4-20. Eikä 30.4. Paikalla 10.5. Hautoi 4.6 ja 11.6 vieläkin pesässä.
3) Juvalla Nääringinjärven päähän olivat lokit saapuneet jo 23.4-20 . Ei näkynyt 30.4. Olivat paikalla taas 10.5. Hautoi 4.6 ja päivysti 11.6. aamulla ja illalla (poikaset?).
4) Mikkeli Asila Saarijärven lahti: 23.4. ei vielä lokkeja, lahti vielä jäässä. 30.4. ei vieläkään. 4.6. pari takakivellä, hautoi(?). Selkälokit etukivellä.

-) Itä-Savo -lehden mukaan kalalokki yritti taas pesiä vilkasliikenteisen kadun liikenteenjakajassa Savonlinnassa. Toisin kuin 2015, nyt pesintä tuhoutui tuntemattomasta syystä jo haudonnan alkuvaiheessa. Itä-Savo uutisoi katoamisesta 3.6.

Selkälokki: Saarijärven lahti, Mikkelin Asila, 10.5-20 hautoi. 4.6. linnut seisoivat pesäkivellä ja yksi lintu päivysti vielä 11.6. Puumala Kietävälä 26.7. Jänisselän pohjoislaita. Aikuinen lintu hyppeli rantakivillä kivikummelin vieressä. Arvioilta lentokykyinen poikanen seurasi perässä.

Kalatiira: Ensi havainto 2.5. kahdesta yksilöstä edellä kuvatulla kalalokkien pesäkiveltä Savonlinnan Harjusillassa.
Tiiralla näytti olevan huono vuosi pesinnöissä, vaikka esim. erityisen rankkoja ukkossateita ei ollut paljon. Puumalassa ja Savonlinnassa vanhastaan suurten yhdyskuntien luotoja oli tyhjillään. Yhdellä luodolla Puumalassa, missä 27.6. hautoi ainakin 7 lintua, 18.7. oli aivan hiljaista. Siellä syyn kyllä paljasti luodolle jätetty nuotanvetoteline. Toisella luodolla samalla alueella sentään oli vajaat 10 lentopoikasta.

Vuosien mittaan monelle kaupunkilaiselle tutuksi tullut rengastettu kalatiira havaittiin paikallaan kevyenliikenteen väylän sillankaiteella Koululahdessa Savonlinnan keskustassa ensimmäisen kerran 10.6. (Eliisa Mättö). Keväällä 2019 pidetyssä Orioluksen lintuillassa joku tiesi kertoa, että lintu on rengastettu Gotlannissa. Se viihtyi päivystyspaikallaan koko kesän, viimeisimmät havainnot siitä tehtiin 4. ja 5. elokuuta (Eliisa Mättö).

Tervapääsky: Sään viimein lämmettyä toukokuun viimeisellä viikolla parina päivänä jopa +20 asteeseen ja vähän yli, ilmestyivät ensimmäiset(?) tervapääskyt Olavinkadun ylle 27.5.

Harmaapäätikka äänteli mökkisaaressa Puumalassa 2.5.

Haarapääskyt kävivät jo 2.5. "tarkistelemassa" vanhaa pesäpaikkaansa Puumalassa venevajan ulkoräystään alla, jossa pieni vaneripala pesän tueksi. Pesä näytti valmiilta 23.5 ja 27.6 sieltä erottui ainakin 3 haituvapääpoikasta. Pesä oli kuitenkin kokonaan pudonnut 18.7. ja kun se oli Saimaan vedennousun vuoksi jäänyt kokonaan vedenpäälle, ei poikasten kohtaloa voinut kunnolla edes arvata. Kolmea lintua enempää ei paikalla myöhemmin näkynyt, joka kyllä viittasi huonoimpaan vaihtoehtoon. Toisaalla Puumalassa oli 15.7. maantien siltarummun katossa haarapääskyllä suuret poikaset.

Harmaasiepot olivat kateissa niin mökkiympäristöstä kuin muualtakin.

*alkuun*


Härkälintu näytti pesivän
tällä paikalla Puumalassa
tänäkin vuonna
Pesinnän onnistumisesta ei ole tietoa.
Kuva vuodelta 2013.

LOPPUVUODEN SÄÄ
Syyskuu oli tavanomaista lämpimämpi, kirjoitti Itä-Savo 2.10-20 Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaisesti. Jutun mukaan keskilämpötila vaihteli lounaisrannikon noin 14 asteesta pohjoisen noin 6 asteeseen. Savonlinnan seudulla tarkasteltuna syyskuun päivälämpötilat pysyttelivät yllättävän tasaisesti koko kuukauden ajan +12 ja +18 asteen välillä. Vain muutama viileämpi päivä mahtui mukaan, joskin ajoittain syksylle tyypilliset navakat tuulet saivat ilman tuntumaan kolealta. Viimeinen viikonloppu oli kesäisen lämmin liki kahdenkymmenen asteen lämpötiloineen. Sateita saatiin vaihtelevasti muttei mitenkään runsaasti. Erityisesti viimeinen kolmannes oli hyvin aurinkoinen. Ukkonen jyrähteli 25. päivän aamuna.

Lokakuu alkoi tai paremminkin jatkui kuun ensimmäiset päivät melko lämpimänä (+15) ja viileni melko tasaisesti kuun puolivälin +5 asteeseen. 15. päivää vasten yöllä oli lämpötila käynyt pakkasella, mutta ensimmäinen varsinainen kuura-aamu oli 17. päivän aamu.
Puolivälin jälkeen oli päivisinkin viileää vaikka plussalla, mutta viimeinen viikko oli taas lämmin, jopa +10 asteen päivälämpötiloillaan. Viimeisenä päivänä viileni. Sateet olivat loppukuusta yleisempiä kuin alkupuolella, mutta kaikkiaan kuukausi vaikutti keskimääräisen sateiselta.

Marraskuu oli sekin tavanomaista lämpimämpi. Itä-Savon 7.11 mukaan Lounais-Suomessa mitattiin alkukuussa marraskuun lämpöennätyksiä. Savonlinnassakin ensimmäinen viikko oli erityisen lämmin, max. + 11 astetta. Toisella viikolla oli jo pari selkeää pakkasaamua, mutta ei niistä vielä talvea tullut, vaan aamuisinkin mentiin plussalla aina 20. päivään saakka ja aamulla 21. päivänä Savonlinnassa oli maassa varsinainen ensilumi. Eihän se tietenkään pysynyt ja uusi yritys saatiin 25-26. päivinä. Tuolloin satoi lunta sen verran, että aloitin ruokinnan. Nuokin sulivat lähes samantien pois varsinaiseksi pääkallokeliksi.
Itä-Savon/STT:n 2.12. mukaan marraskuun aikana suurimmassa osassa maata satoi keskimääräistä enemmän. Aurinko kuitenkin näyttäytyi yhtä usein kuin yleensäkin.

Joulukuu alkoi räntäsateessa ja ensimmäisellä viikolla lämpötila vaihteli aamuisin nollan molemmin puolin. Toisella viikolla saatiin paitsi nauttia talvisesta auringonpaisteesta, myös pikkupakkasista ja lisäksi 11-12. päivinä maahan saatiin taas ohut lumipeite. Kuun puolessa välissä saatiin vähän lisää lunta tai räntää ja 17. päivänä alkoi maisema näyttää talviselta. Joulun aluspäivät olivat reilusti ja vielä aaton sekä 1. joulupäivän aamulämpötilat juuri ja juuri plussalla. Märkää lunta satoi kuitenkin sen verran, että saatiin selkeästi valkea joulu. Metsissä lumi oli vähissä.
Tapaninpäivänä ja joulun jälkeen oli poutaa ja pientä pakkasta kunnes uuden vuoden aattona oltiin taas plussalla ja satoi räntää.

*alkuun*


Pulut saapuivat
21.11. ensilumen kanssa yhtäaikaa
odottamaan ruokinnan aloitusta
SYKSYN LAJEJA

15.9. lennossa syksyn ensimmäinen hanhiparvi Pihlajaniemen yllä. (Eliisa Mättö)
24-27.9. yksittäisiä parvia Savonlinnassa ja Puumalassa.
29.9. suuri parvi, arv. 1000-1500 yks, Laitaatsalmen yllä.
3.10. iltapäivällä parvia meni Puumalassa yhtenään, samoin 10-11.10, kun tuuli kääntyi taas suotuisaksi.
Vielä 14.10 Savonlinnassa illalla, kun sopiva N-tuuuli.
*
21-22.9 rastasparvella vilkasta lentoliikennettä Pihlajaniemellä. Loppuvuodesta rastaat puuttuivat mustarastasta lukuunottamatta.
*
24.9.-20 Savonlinnassa torisillan vieressä lennossa 2 västäräkkiä.
27.9. Puumalassa vain kerran 1 Ä. Vielä 19.9 ainakin kaksi rantakivikossa.
*
26.9. kuikka huusi vielä "kuikkaa" Naistenvedellä Puumalassa.
4.10 kellui 4 lintua Naistenvedellä, eivät äännelleet viikonlopun 3-4.10. aikana.
*
1.10. lauloi tiltaltti Olavinkadun varrella olevan kerrostalon pihalla Savonlinnassa.
*
3.10. vieraili harmaapäätikka Puumalassa mökin pihalla.
*
Viikolla 42 (12-18.10) ilmestyivät 3 punatulkkukoirasta syömään vaahteran siemeniä. Ainakin yksi lintu (k) kävi ruokinnalla myös 19.12.
*
30.11. havaittiin mustarastas ensimmäisen kerran ruokinnalla (Eliisa Mättö). Viime vuodelta on kirjaus täsmälleen samalta päivältä. Seuraava kirjaus 12.12.
*
Alkuvuoden ja kesänkin pihalla liikkuneet fasaanit katosivat syksyn aikana joitain havaittuja kertoja lukuun ottamatta. Viimeksi koiras nähtiin ruokinnan luona 25.12.

*



*alkuun*

Rengaslöytöjä 2020

VIIRUPÖLLÖ
*		 '
Savonlinnan, ent. Kerimäen Makkolassa toukokuussa 2019 viirupöllön poikaselle asetettu rengas D-295950 ilmoitettiin löydetyksi 11.8.2020 Kerimäen Seikanlammelta, 18 km itään rengastuspaikasta. Löytäjän ilmoitus: Vain rengas löydetty.

VIIRUPÖLLÖ
*		 '
Ristiinassa 2002 rengastettu viirupöllö(-naaras) D-205239 kontrolloitiin tänä vuonna 25.4. ja edelleen Valkealassa, nyt jo 11. kerran. Ikää linnulle on tuohon mennessä kertynyt 17v 11 kk ja 4 päivää. Etäisyys syntymäpöntölle on edelleen sama 46 km.

SÄÄKSI
*		 '
Juvalla 2010 rengastettu kalasääksi M-59585 kontrolloitiin Tammelassa 4.8.2020. Lintu näyttää siis asettuneen asumaan tuonne 233 kilometrin päähän synnyinpaikastaan. Sille on nyt kiinnitetty lukurengas TJJKE.

*alkuun*

50 vuotta sitten

Rengastukset Jouko Mättö

VIIRUPÖLLÖ
*		 '
Juvan Kaislajärvellä 7.6.1970 poikasena rengastettu viirupöllö D-42702. Löytäjän kommentti: Luuranko löydetty, 7.8.1972 Sulkava Saajuunjärvi, eli noin 15 km itään pesäpaikasta.

KANAHAUKKA
*		 '
Ruokolahden Hauklapissa 1970 poikasena rengastettu kanahaukka D-42722 oli löydetty kuolleena keväällä 1971 Ahvenanmaalta. Löytäjän kommentti: Funnen död efter snösmältningen/kuolleena lumien sulamisen jälkeen.

Puumalan Muuramäessä 1970 poikasena rengastettu kanahaukka D-42720 oli törmännyt korkeajännitejohtoihin Säämingin (Savonlinnan) Kaartilassa ja kuollut 18.11.1970. Kuljettu matka noin 50 km.

Ristiina Suurlahdessa 1970 poikasena rengastettu kanahaukka D-42703 oli pyydystetty 3.12.1971 Ruotsissa, Malmöhus (Lääni Ruotsin eteläkärjessä).

Mikkelin maalaiskunnan Tikkalassa 1970 rengastettu kanahaukka D-42730 oli pyydystetty Virossa, Estland, Suure-Jaani.

SÄÄKSI
*		 '
Rantasalmella 1970 poikasena rengastettu sääksi M-5907 oli ammuttu Venäjällä (Neuvostoliitossa)13.9.1970, near Priluki eli Moskovasta parisataa kilometriä pohjoiseen

Rantasalmella 1970 poikasena rengastettu sääksi M-5909 oli puolestaan tavattu kuolleena 9.5.1971 Venäjällä (Neuvostoliitossa), near Novosokolniki. Siis lähellä Latvian rajaa.

HUUHKAJA
*		 '
Juvan Leskelässä vuonna 1970 poikasena rengastettu huuhkaja E-3358 oli löydetty 22.6.1972 pahasti särkyneenä rantakivikosta Taipalsaaren kyläniemellä. Etäisyys pesäpaikalle noin 35 km.

*
Kulunut vuosi 2020 muistetaan myös yhden maineikkaimmista ornitologeistamme poismenosta. Mediatietojen mukaan Pentti Linkola menehtyi 5. huhtikuuta.
Etelä-Savon järville Linkola teki ainakin kaksi laajempaa, ensisijaisesti lokkeihin keskittynyttä retkeä. Tunnetumpi lienee Puulalle kesän alussa 1963 tehty, mutta vaativampi oli toisaalta Puumalasta Savonlinnaan vuonna 1970 tehty retki perheen kanssa. Molemmat tietysti soutaen. Tuosta retkestä tuli kuluneeksi 50 vuotta. Kiitoskirjeessään Jouko Mätölle veneen lainasta Linkola ylistää Saimaata, Sääminkiä yleensäkin ja erityisesti Kokonsaaren selän pohjoisosaa saarineen ja luotoineen.

*

Tällä veneellä Pentti Linkola
teki Puulan retkensä
1963.

*alkuun*


Katsaus 2005
Katsaus 2006
Katsaus 2007
Katsaus 2008
Katsaus 2009
Katsaus 2010
Katsaus 2011
Katsaus 2012
Katsaus 2013
Katsaus 2014
Katsaus 2015
Katsaus 2016
Katsaus 2017
Katsaus 2018
Katsaus 2019

Kiitän jälleen kaikkia
menneestä vuodesta 2020!

Hyvää ja toivottavasti viruksetonta vuotta 2021!

Savonlinnassa 29.1.2021
Pekka Mättö