MUUTAMISTA LAJEISTA
Silkkiuikku. Vaikka jäät lähtivät viikkoa ennen huhtikuun loppua silkkiuikun perinteiseltä pesäpaikalta Savonlinnan Pihlajaniemellä, havaittiin linnut paikalla vasta 2.5. Heti illalla ne olivat saaneet kasaan ensimmäisen pesälautan. Tekivät toisenkin. Hautoi ainakin vielä 4.6. Ensimmäisen kerran aikuinen havaittiin poikasen kanssa pesän lähistöllä viikolla 32 (Eliisa Mättö) ja sitten 18.8.
Kuikan pesintää saattoi vaikeuttaa Saimaan vedenpinnan jyrkkä nousu touko-kesäkuussa. Poikueita ei näkynyt. Katso Saimaan vedenkorkeus.
Fasaanit ilmestyivät ruokintapaikan ympäristöön Savonlinnan Pihlajaniemellä maaliskuun alkupuoliskolla, ensin koiras ja sitten kuun lopulla myös 4 naarasta. 3.6. kuusi pientä poikasta, mutta esim. 8.6. enää vain yksi. Syyskuun alkupuolella sitten taas usempia, puolikasvuisia poikasia, joista yksi "puolialbiino". Talven tultua ei fasaaneja enää näkynyt.
Kalalokki -pari oli vakituisella pesäpaikallaan Savonlinnan Harjusillassa jo 23.4, muttei sitten ketään 1.5. Vasta 14.5. nähtiin linnun hautovan. Ja 29.5. Mahdollisesti huhti-toukokuun vaihteen kolea jakso sotki myös niiden pesinnän aloittamista.
Muillakin monivuotisilla pesäpaikoilla välillä Savonlinna - Mikkeli aloittaminen vaihteli:
Rantasalmen Kolkonpään juurakolla pari oli 1.5. paikalla ja 9.5. rakentelivat pesää.
Mikkelin Asilassa Saarijärven lahdessa ei vielä 1.5. ollut lintuja. 9.5. näytti kalalokki hautovan "takakivellä". Tässä kyseessä voi kuitenkin olla muu makoilu, koska 29.5. hautoi etukivellä.
Vanhaa pesäpaikkaa Juvalla Nääringinjärven päässä ei enää pystynyt ensin työmaan ja myöhemmin melumuurin takia ajessa tarkistamaan.
Itä-Savo uutisoi taas 20.5., että kalalokki yrittää pesintää Savonlinna 5-kulman liikenteenjakajassa. Myöhemmistä vaiheita ei ole tietoa, mutta jutunkin mukaan alue on tie- tai muiden maanrakennustöiden vuoksi erittäin rauhaton.
Selkälokista havaintoja kertyi "odotetun" niukasti. Puumalan Naistenvedellä kiertelevä pari viivähti rantakivellä 23.5.
Viimevuotisella pesäpaikalla Mikkelin Asilassa vanhan 5-tien varressa, lintu havaittiin lennossa kerran, mutta pesintää paikalla ei todettu.
|
Ruotsissa rengastettu tiira
entisellä paikallaan
Savonlinassa 6.7-21.
|
Kalatiira: Viimein sain aikaiseksi kuvata Savonlinnan keskustassa kevyen liikenteen sillan kaiteella useita kesiä viihtyneen, rengastetun kalatiiran siten, että renkaasta sai riittävät tunnistetiedot. Viime vuonna kerroin, että joku oli sen kuvannut jo aiemmin ja että lintu olisi rengastettu Gotlannissa, mutta muistikuvani rengastuspaikasta oli väärä. Nyt saamani tiedon mukaan se on rengastettu 17.8.2016 Öölannissa. Siivenpituus on ollut tuolloin 292 mm eli lintu on ollut lentokykyinen (förfjoling eller äldre), arvatenkin muuttomatkalla. On siis mahdollista, että se on syntyisinkin Suomesta, jopa Savonlinnasta. Samalla tuli osoitetuksi, että 2016 kaiteella em. sillan lähistöllä havaittu rengastettu tiira ei ole voinut olla kyseinen, Ruotsissa rengastettu lintu.
Tänä vuona lintu viihtyi "paikallaan" pitkään. Varmuudella rengastettu tiira oli kaiteella 6.8. (Eliisa Mättö) ja mahdollisesti myös 12.8, mutta en ehtinyt tarkistamaan, oliko kaiteelta nousseella linnulla rengas.
Pesintöjen menestymisestä minulla ei ole laajempaa käsitystä. Parista yhdyskunnasta Puumalassa linnut ja munat/poikaset vain katosivat, mutta Savonlinnan Pihlajavedellä taas oli uusi, pieni yhdyskunta entisen kookkaan lähistöllä. Rengastin viisi poikasta.
Palokärjen poikaset jäivät 25.5. rengastamatta Savonlinnan itäpuolella, kun käsi ei vain mahtunut riittävän syvälle. Eikä mitään erityisvälineitä ollut käytettävissä. Pesän löytäjä Risto Ruuska ilmoitti 30.5, että poikaset ovat lähteneet pesästä.
Haarapääskystä olen jo Kesästä -kappaleessa todennut, että niillä oli kaksi pesintää samassa pesässä. Elokuun 15. päivänä pesässä oli suuret poikaset. Ainakin yhdellä oli jo havaittavissa ruskea kaulalappu. 22.8. poikaset olivat lennossa.
|
