Koko kesän 2007 keskilämpötila oli elokuun alun lämpimien säiden ansiosta asteen verran pitkän ajan keskiarvoa korkeampi Ilmatieteenlaitoksen ja Itä-Savon uutisen 1.8.2007 mukaan. Etelä-Savossa eniten hellepäiviä oli Puumalassa, peräti 12 kpl. Alkukesä olikin sitten vastaavasti koleampi ja ainakin tuntui siltä, että sadetta saatiin lähes päivittäin. Saimaan vedenkorkeus käyttäytyi myös poikeuksellisesti, se pysytteli kesä-elokuun ajan tasaisena alle 5 sentin vaihtelurajoissa ja poikkeuksellisen korkealla.
Oliko kesän säätiloilla sitten vaikutusta lintumaailmassa? Mainittu vedenkorkeuden vakaa taso helpotti varmasti ainakin kuikkien pesinnän onnistumista. Puumalan Naistenvedellä kuikka esitteli kahta poikastaan aina untuvikosta jo melkein aikusen kokoisiin (12.8.) asti. Reviiriä tiedottaessaan vastaus tuli kahdelta suunnalta, joista toisen suunnan linnuilla olikin luodon rannassa 2 munaa 27.5. Lokkien pesintä näytti onnistuvan luodoilla seisoskelevien poikasten ja nuorten lintujen perusteella tavanomaisesti, mutta tiiralla ei sitten mennytkään yhtä hyvin. Tiirayhdyskunnat niin Puumalassa kuin Savonlinnan Pihlajavedelläkin tuottivat vain muutamia rengastettavia poikasia tavanomaisesta aloitettujen pesintöjen määrästä huolimatta. Pihlajavedellä yhdyskunnan 8 pesän 20 munasta näytti selviytyvän vain yksi poikanen. Näiden lisäksi kaksi aikaisen pesinnän poikasta tuli rengastetuksi, mutta toisaalta sadevedet olivat huuhtoneet mukanaan useita aikaisempia pesiä. Huonon tuloksen syykin kyllä paljastui tällä luodolla, sillä molemmilla tarkastuskäynneillä luodolta löytyi huuhkajan höyhen, ekalla kerralla kaksikin. Puumalassa 5 aivan pienen poikasen kuolinsyy ei selvinnyt, tuskin se kuitenkaan oli viereisessä saaressa kikittävä nuolihaukka. Puulankin aiemmat suurten yhdyskuntien luodot olivat jo heinäkuun puolenvälin jälkeen autoina, paitsi Lutakonlahden karikko, jossa oli vielä jokunen vastakuoriutunut poikanen.
Ainakin osalla pienistä kolopesijöistä näytti riittävän ravintoa. Nalle Puhin metsän kokoisella tontilla Puumalassa pesi kolme tiaislajia samanaikaisesti ja kaksi pariskuntaa teki vielä toisen pesyeen samoihin pönttöihin. Töyhtötiaisen pesä oli luonnon kolossa. Lisäksi samalla tontilla pesi kaksi kirjosieppoa, toinen luonnonkolossa, harmaasieppo niinikään pöntössä ja vielä suuremmista kolopesijöistä telkkä. Kaikki kuoriutuneet poikaset selvisivät maastoon, osa sai myös renkaan jalkaansa. Yksi rengastettu talitiainen oli syntymäpönttönsä lähimaastossa vielä 9.9.
Kuten tiedossa on ja useaan kertaan on todettukin, erityisesti myyriä päätyökseen harrastavat
pöllöt olivat ravinnon puutteen takia
vähissä Etelä-Savossa kuluneena kesänä, erityisesti viirupöllöt. Juha Tenhusen
pöntöissä Ristiinassa yritti pesintää yksi viirupöllö ja
vain yhdellä munalla, minkä hautominen
sekin epäonnistui. Savonlinnan seudulla renkaat saivat Ilpo Kuvajan pöntöstä yhden pesinnän
kaksi poikasta, kuten aiemmin 14.6. sähköpostiviestissä olen todennut. Ilpo totesi linnun myös
toisessa pöntössään, mutta myöhemmin asumus oli tyhjä. Myös Luostarisen Timon (suullinen tieto)
pöntössä oli ainakin ilmeinen viirun pesinnän aloitus (varoittelua).
Pienin pöllömme, varpuspöllö ,
ei puolestaan luopunut pesinnöistään, vaikkei senkään osalta
mikään huippuvuosi ollut. Juha Tenhusen lukemattomassa
määrässä pönttöjä löytyi neljä pesintää ja poikasiakin niissä oli yhteensä 24 eli melko hyvin,
kun keskimäärin siis kuusi. Muut pöllöt loistivat tälläkin ruudulla poissaolollaan, vaikkei
sille esim.
helmipöllöjä olekaan juuri mahtunut hyvinäkään myyrävuosina. Viimeisintä pesintää pitää hakea
-90 -luvun alusta.
Huuhkajat taisivat myös pitää ainakin ositttain välivuotta pesinnöissään tai sitten pesivät poikkeuksellisen lumitilanteen takia vähän epätyypillisimmillä paikoilla, eivätkä tulleet löydetyiksi. Ainakaan Mikko Hakasen ja Teemu Honkasen sähköpostiviestien mukaan ei Mikkelin seudulta tai Kangasniemeltä pesiä löytynyt. Tosinhan tuolloin oli vielä kesää jäljellä. Savonlinnasta kuitenkin yksi pesintä varmistettiin ja kuten sekin on aiemmin julkistettu, kattaukseen kuului saalistähteistä päätellen runsaasti lintuja. Poikasia oli kaksi. Muutoinkin huuhkajat näyttivät olevan ahkerasti liikkeellä, paitsi em. tiiraluodolla, Savonlinnan eteläpuoleisessa saaristossa huuhkaja näytti herkutelleen kokonaisen sääksipesyeen. Tyhjän pesän alta löytyi kaksi paria aikusen kokoisen sääksen siipiä ja sulkatupellisia sulkia, mikä aluksi erehdytti luulemaan vain poikasten tulleen syödyksi. Taistelussa huuhkajalta oli ironnut ainakin yksi höyhen, mikä yhden siiven mukana matkusti Eläinmuseoon.
Sääksen poikastuotto rengastusikäisiin poikasiin ehtinyttä pesyettä kohti pysytteli tavaomaisella tasollaan, hiukan yli 2,4 poikasta/pesä Veikko Mätön rengastukset Mikkelin seudulta mukaan lukien. Edellä kuvattuja epäonnistumisia tai muutoin kesäpesiä oli kuitenkin viime vuotta useampia. Henkilökohtainen vuositavoiteeni, 20 poikasen rengastus ylittyi yhdellä, mutta 20 sääksirengastusvuoden kokonaismäärä jäi vielä hipomaan 500 yksilöä. Mielenkiintoisena yksityiskohtana kannattaa mainita, että tänäkin vuonna asuttuna oleista pesistä yksi luonnonpesä on ollut sääksiseurannassa mukana alusta pitäen ja Jouko Mätön tarkastamana jo -60 luvulta. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana se on tuottanut rengastusikäisiä poikasia 17 kertaa, yhteensä 43 yksilöä. Yhden kerran pesintä epäonnistui ja vain kahtena vuonna se on ollut asumaton. Lisäksi tämän pesän kupeessa pesi aikaisemmin useasti västäräkki, mutta nyt pesän "runko" on jo niin maatunutta, että sopivia risukon kolosia ei enää ole. Juvalla puolestaan oli tänä kesänä asutun sääksen pesän kupeessa 17.7. västäräkillä isot poikaset. Eivät ne myyrät siis aivan kateissa olleet ainakaan Etelä-Savon itäosissa senkään perusteella, että Kuvajan Ilpon ja Luostarisen Timon ladonseinäpöntöissä oli taas kolme pesintää. Tai sitten tuulihaukat vähät välittävät myyräkannan suuruudesta ja syövät mitä kiinni saavat. Poikasia näissä pöntöissä oli yhteensä 11 ja Ilpo totesi, että pöntöt ovat tuottaneet maailmalle jo yli sata poikasta. Lisäksi hän totesi yhden pesän koiraalla renkaan.
Hiirihaukka naukui toukokuussa ainakin koristelemansa viimevuotisen pesän luona Puumalassa, mutta nykyisen kroonisen ajanpuutteen ja ehkä hankalan venematkankin takia pesinnän tuloksen varmistaminen jäi suorittamatta. Varoitteleva tai muuten reviiriään ilmoitteleva hiirihaukka todettiin toukokuun 20. päivänä myös Sulkavan Heikkurilassa. Juvalla Väisäsen Aaton viimevuonnakin -90 -luvun hiirihaukan pesästä toteamassa kanahaukan pesässä oli taas täydet neljä poikasta. Löppösen Maurin viimevuotinen kanahaukan pesä autioitui tuntemattomasta syystä tänä vuonna ennen rengastusikäisiin poikasiin ehtimistään. Tenhusen Juhan ruudulla näytti kaksi mehiläishaukkaa aloittavan pesinnän, mutta huolimatta suotuisista elokuun alun säistä, pesät hiljenivät poikasvaiheen aikana. Pesille ei kylläkään kiivetty. Ruskosuohaukasta kertoi tänä vuonna Savonlinnan Niittylahdessa työtoverini Tuomas Korjus, joka oli luullut lintua sääkseksi ja kyseli, voiko sääksi pesiä maahan tai ruo'ikkoon, kun näytti sinne laskeutuvan ja viipyvän siellä useita tunteja. Rengastusten kannalta kesän 2007 tulos oli laihanlainen ainakin viime vuoteen verrattuna, mutta ei tämä kuitenkaan mikään nolla-vuosi ollut. Lajien määrä oli hyvä yksilömäärään verrattuna Nyt loppukesän ja alkavan syksyn pihahavaintojen perusteella, myyrät ovat jo lisääntyneet, mikä enteilee tämän vuotista parempaa pöllökesää.
Savonlinnassa 13.9.2007
|
