Pöntöt täynnä pöllöjä 2009 Olikohan vuosi 2009 Etelä-Savossa kautta aikojen paras pöllövuosi ? Siltä vaikuttaa ainakin viirupöllön osalta alueen itäosien pöntöttäjiltä saatujen tietojen ja rengastusmäärien perusteella sekä varpuspöllön pesintöjen suhteen Ristiinan suunnalla. Viirupöllölle kelpasi Savonlinnassa jopa tuulihaukalle tarkoitettu laatikko ladon seinällä keskellä peltoa. Myös luonnonkolopesintöjä tuli tietoon eripuolilta aluetta ja tyhjää viirupöllön pönttöä ei tahtonut löytyä. No, jokunen telkän asuttama kyllä. Pöllöjen pesintä alkoi etelä-savolaisittain aikaisin. Helmipöllön poikasia päästiin rengastamaan jo lumien aikaan huhtikuun puolenvälin paikkeilla. Viimeiset viirupöllöt puolestaan rengastettiin juhannuksen alla edellä mainitusta tuulihaukan pöntöstä.
Vuoden vaihtuessa 2009 puolelle oli lunta metsissäkin jo murtomaahiihtoa varten juuri ja juuri tarpeeksi. Pikku hiljaa sitä saatiin lisääkin, mutta melko vähäluminen talvi kaiken kaikkiaan oli. Lämpötila laski alkuvuodesta vain kerran, tammikuun viimeisenä päivänä alle -20 celsiuksen. Toisaalta ei myöskään suojakelejä juuri ollut ja niin lumet säilyivätkin yli vapun. Pihlajaniemen havaintopisteeni mukaan lumet lähtivät vasta 6. toukokuuta. Vaikka kesä ei tuntunut ajoittain huhtikuussa ja vielä toukokuun alkupuolellakaan oikein millään tulevan, oli se Ilmatieteenlaitoksen ja Itä-Savon 2.9. mukaan vähän keskimääräistä lämpimämpi. Puumala-lehden mukaan eniten (17) hellepäiviä mitattiin touko-elokuussa Puumalassa. Kesäkuun alku oli harvinaisen kylmää. Lämpimin jakso sattui kesä-heinäkuu vaihteeseen. Heinäkuu oli puolestaan lämpimän alun jälkeen hieman tavanomaista viileämpi. Savossa elokuu oli lämmin ja Puumala kahdesti lämpimin paikka. Myös syyskuu oli Ilmatieteenlaitoksen mukaan poikkeuksellisen lämmin. Sateissa oli kesän aikana suuria alueellisia eroja, sateisinta oli itäosissa maata. Kotisademittarin mukaan Savonlinnassa satoi kesä-elokuussa 230 millimetriä, joka jakautui melko tasan kolmelle kesäkuukaudelle (84, 81 ja 63). Vuoden päätös oli sitten pitkäaikaisarvoja kylmempi. Pihlajaniemellä joulukuun loppupuolen aamujen minimilämpötilojen keskiarvo oli -14 ¤C. Silti Oriolusverkon mukaan joitain rastasparvia oli Savonlinnassa liikkeellä joulukuussa. Pihlajaniemelläkin lensi yksinäinen räkätti joulun aatonaattona.
Saimaan vesi oli helmikuussa korkeimmillaan 20 vuoteen ja aloitti sitten laskun,
jota jatkuikin aina joulukuuhun saakka. Edes tavanomaisena pidettyä kevätnousua
huhti-toukokuun vaihteesta juhannuksen seudulle ei tapahtunut. Vaikka
jäät tulivat oikeastaan vasta vuodenvaihteen jälkeen eivätkä saavuttaneet
tavanomaista vahvuutta, eivät ne kuitenkaan lähteneet poikkeuksellisen aikaisin.
Itä-Savo kirjoitti vielä vappuna, että jäälle ei enää ole menemistä.
Pöllöistä pesintänsä aloittivat ensimmäisinä helmipöllöt
. Petri Martikainen
kertoi sähköpostillaan Juvan Koikkalassa olevan jo 17.4. neljä isoa poikasta.
Juha Tenhusen pöntöstä Ristiinassa rengastin puolestaan 20.4. viisi kohtalaisen
kokoista poikasta. Risto Ruuska havainnoi helmipöllön pesäkolon suulta Kerimäellä
21.3 ja Ilpo Kuvajan pöntössä oli pienehköt poikaset (4) vapun aattona.
Eniten löytyi viirupöllön
pesintöjä. Ilpo Kuvajan, Juha Tenhusen, Timo Luostarisen,
Risto Ruuskan ja eräistä muista pöntöistä sekä
mm. Okkosen Harrin välittämästä Sirpa Forss'in löytämästä
luonnonkolosta todettiin yhteensä 22 viirupöllön pesintää. Poikasia rengastettiin
yhteensä 51 yksilöä. Muutamia epäonnistumisiakin oli ja koska poikueet olivat
suuria, 3.4 reng.poikasta/poikue kuten 2008, myös poikasten kokoerot olivat suuria ja
joitain pieniä poikasia jäi rengastamattakin. Samoin luonnonkoloista erityisen
hankaluuden tai pesäpökkelön rikkoutumisriskin vuoksi.
Renkaita puolestaan eniten saivat varpuspöllön
poikaset. Juha Tenhunen onnistui houkuttelemaan pönttöihinsä
pesimään yhteensä 14 (petoilm.muk./korj. T.Honkanen) varpuspöllöparia. Niistä
rengastettiin yhteensä 72 poikasta
ja yksi emolintukin siinä ohessa.
Lähinnä maastopoikuehavaintoja tuli jonkin verran
sarvipöllöistä
. Koikkalan alueelta Petri Martikainen kertoi kuitenkin
runsaasta määrästä pesintöjä ja Miika Jylkän rengastaneen huomattavan määrän poikasia.
Savonlinnassa yksi pari pesi aivan pihapiirissä, mutta pesä putosi kesken kaiken.
Ilpon toiminnalla kuitenkin kolmesta yksi poikanen pelastui.
Eksoottisempien pöllöjen pesinnät tuntuivat puuttuvan Etelä-Savon
itäosista. Joskin Juvan seudulta vanhalta reviiriltä löytyi Väisäsen
Aaton mukaan myös lapinpöllön pesintä. Sen sijaan viirupöllöt Aaton mukaan
puuttuivat entisiltä pesäpaikoiltaan.
Jotakin kuitenkin tapahtui ilmeisesti myyränsyöjien ravintotilanteessa
kesken kaiken. Ristiinassa
yhden varpuspöllön kaikki (n 5) rengastusikäiset poikaset löytyivät
pöntöstään kuolleena ja toisesta
olivat muut poikaset kuolleet yhtä lukuunottamatta .
Ravintotilanteen huononemiseen viittasi myös Ilpon pöntöistä löytyneiden
tuulihaukkojen pesimistulos.
Kuudesta aloitetusta pesinnästä keskeytyi 3 haudontavaiheeseen. Timon pöntöstä
löytyi neljäs poikaspesintä ja kaikkiaan poikasia selvisi rengastusikään (vain?) 12.
Ruuskan Risto kierteli tarkistamassa mm. viimevuotiset
hiirihaukan pesät ja kertoi, ettei niissä ollut asukkaita.
Juhalla Ristiinassa pesi ainakin kaksi paria, joista toisen poikasille laitettiin
renkaat.
Nuolihaukat kikittelivät parilla vanhalla
reviirillä Puumalassa ja Rantasalmella, mutta pesiä ei löytynyt. Poissaolollaan
loistivat mehiläishaukat myös Ristiinassa.
Johtuneeko alkukesän kylmistä keleistä
Jos oli pöllöjen osalta 2009 huippuvuosi,
samaa ei voi sanoa kalasääksen osalta.
Useat pitkään asuttuna olleet pesät olivat asumattomia ja kesäpesiä
oli tavallista enemmän.
Pesinnöistä, joita ei nyt kuitenkaan aivan heikoiten ollut, jotkut tietysti
vielä sattuivat allekirjoittaneelle kiipeämättömiin puihin, joten rengastettujen
poikasten kokonaismäärä jäi eka kerran yli 10 vuoteen alle 20:n. Rengastusikäisiä poikasia
oli samoin tällä vuosituhannella pesää kohti ensimmäisen kerran alle 2,0/pesä eli 1,9
poikasta. Vasta kaksi 3 poikasen pesää lisää olisi korottanut luvun tämän
vuosituhannen edelliseen pohjanoteeraukseen eli 2,1 reng.poik/pesä (2001).
Nimenomaan pöllöjen ja erityisesti edellä mainittujen pöntöttäjien kuin myös mainitsemattakin jääneiden rengastuskohteita kertoneiden ja rengastuksiin osallistuneiden ansiosta petolinturengastuskesästä 2009 tuli osaltani ennätysvuosi 171 petorengastuksella, mistä suuri KIITOS jälleen kaikille. Olin loppuvuodesta odottanut ja toisaalta pelännyt rengaslöytöjä pöllöistä, jotka ajautuisivat ihmisasutusten lähistölle ravinnon etsinnässä ja sen puuttumisen takia. Ilmeisesti myyräkato ei vielä ollutkaan loppuvuodesta täydellinen koskapa tällaisia löytöjä ei ole tullut. Jotain kuitenkin kertoo Kerimäellä 4. toukokuuta rengastetun viirupöllön vaellus etelään. Se kontrolloitiin Haliaksen lintuasemalla 29.10.2009, 408 kilometrin päässä kotipöntöstään. Muutamia päiviä aikaisemmin siellä kontrolloitiin niin ikään Kerimäellä, mutta noin vuotta aiemmin rengastettu sarvipöllö.
Lopuksi varsinainen " nostalgia special".
|
