Mielenkiintoinen pöllövuosi
ja taas ennätyssäitä.
Sääksillä eri ikäisiä poikasia
2024


Alkuvuosi ja tapahtumia * Kevään edistyminen *
Pöllöistä * Haukoista * Kesästä * Sääkset * Muutamista lajeista *
Loppuvuoden sää * Syksyn lajeja *
Rengaslöytöjä * 50 vuotta sitten *
Saimaan vedenkorkeus
Kiitos

*
Pitkästa aikaa ei katsausta tarvitse aloittaa kertomalla, että tammikuu olisi ollut keskimää­räistä lämpimämpi tai jopa poikkeuksellisen lauha. Ei, tällä kertaa se oli keskimääräistä kyl­mempi. Tätä kylmempi se on ollut vain kolme kertaa 2000-luvulla (kuva alla). Samalla se koetteli edellisen syksyn huonon pihlajanmarjasadon kanssa useita lintulajeja. Lintutalvi olikin Aapo Salmelan (BirdLife 2/2024) mukaan yleisesti varsin vaisu.

Vuoden vaihtuessa keskiyöllä pakkasta oli Savonlinnan lentoaseman mittarin mukaan -13,7 celsiusastetta. Heti Uudenvuodenpäivän aamuksi lämpötila oli laskenut jo lähelle -20 c-astetta ja kaikkina muina tammikuun ensimmäisen viikon aamuina pakkasta oli enemmän kuin -25 astetta, parina aamuna jopa yli -30 astetta. Toisella ja komannella viikolla pakkanen heitteli kotimittarin mukaan 9. ja 10. päivän muutamasta asteesta lähelle -30 astetta (17.1.). Neljäs viikko ja viimeiset kolme päivää olivat lauhoja, jolloin lämpötila oli plussalla kolmen päivän aamuna.
Oikean talven tuntua tammikuussa lisäsi lumipeite, jota edelliseltä vuodelta "siirtyi" sekä Mikkelissä että Savonlinnassa yli 30 cm. Sateet olivat melko vähäisiä, mutta 20. päivänä molemmissa oli lunta Foreca'n mukaan vähän yli 50 cm. Loppukuun lauhemmat säät pudottivat lumen syvyyttä niin, että kuun vaihtessa Savonlinnassa Punkaharjun Laukansaaren mittauspisteellä lunta oli 44 cm ja Mikkelissä 48 cm.

Tammikuu sijoittui 2th-luvun kylmimpien joukkoon
Lehtopöllö sai pöntön 25.1.24, kun pakkasta oli vähemmän.
Rakentaminen ja asennus Ilpo Kuvaja
*
BirdLifen (2/2024/Tero Toivanen) mukaan 19. pihabongaukseen osallistui ennätysmäärä "pihoja" tammikuun viimeisenä viikonloppuna.
Savonlinnan Pihlajaniemessä oli molempien bongauspäivien aamuina pientä pakkasta (-5,6 ja -1,8 ast.C). Lajimäärä (9) jäi lähivuosiin nähden pieneksi. Esim. harmaapäätikka kävi kyllä kuun alkupuolella useastikin ruokinnalla, mutta piti juuri tuolloin taukoa. Samoin mustarastas ilmestyi kyllä sitten heti seuraavana päivänä. Mahdollisesti huonon marjasadon vuoksi sitä ei kyllä paljon tammikuussa näkynyt. Harvemmin laskentaan ao. paikalla sattuneita lajeja oli vain urpiainen, joka oli em. artikkelin mukaan valtakunnallisesti bongauksen runsaslukuisin laji.

Itä-Savon (27.1./Veera Salminen) mukaan jäät
olivat tammikuun 22. päivänä
ajankohtaan nähden keskimääräistä paksumpia.
Savonlinna Poukkusalmi 18.2.24
*
Helmikuu alkoi lauhana, ensimmäisenä aamuna jopa plussalla ja sitten pienillä pakkasilla, mutta ennen puolta väliä siihen mahtui kahdeksan päivän mittainen kireä pakkasjakso. Kuun loppupuolella ei ollut kovia pakkasia ja viimeisellä komanneksella aamun lämpötilat olivat enimmäkseen vähän plussalla. Kaikkiaan helmikuun aamujen lämpötilojen keskiarvo sijoittui 2000-luvun helmikuiden mediaanille. Kireimmillään pakkasta oli kotimittarin mukaan 8. päivän aamuna, -27,6 astetta.
Helmikuukin oli vähäsateinen, mutta kuun puolenvälin jälkeen noin viikon verran lumipeitteen paksuus oli Savonlinnassa, Laukansaaressa Punkaharjulla, Forecan mukaan 60 cm ja Mikkelissä 58. Lumipeitteen paksuus vaihtelee luonnollisesti alueittain: Savonlinnan pohjoispuolella, Enonkoskella Simanalan mittauspaikalla oli helmikuun 22. päivänä lunta 79 cm Itä-Savon(24.2.) / Marja-Liisa Karjalaisen mukaan.
Samoin kuin tammikuussa, kuun loppupuolen plussalla olleet säät tiivistivät lumipeitettä Savonlinnassa 43 cm:iin ja Mikkelissä 50:een.

Rengastajakokous pidettiin toistaiseksi viimeistä kertaa Kuopion Rauhalahdessa, nytkin helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna. Perinteisesti reng.tston johtaja Jari Valkama esitteli toimiston edellisen vuoden tilannekatsauksen mm. rengastusmääristä. Sen mukaan vuoden 2023 poikasrengastusten TOP10:n sijat ovat samat kuin 2022 eli 1. Kirjosieppo (12'007 poik.) 2. Tuulihaukka (11'385 poik.) 3. Talitiainen (10'718 poik.) 4. Sinitiainen 5. Naurulokki (3'747 poik.) 6. Kottarainen (3'428 poik.) 7.Kalatiira (2'225 poik.). Sijalta 8 oli viirupöllön syrjäyttänyt harmaalokki ja sijalta 10 räkättirastaan lehtopöllö. Sijalla 9 oli edelleen telkkä.
Aikuisena rengastettiin eniten kuusitiaisia, ainakin osittain voimakkaan syysvaelluksen ansiosta (/ BirdLife 1/2024 Aapo Salmela). Kokonaismäärissä talitiainen ja toisena sinitiainen pitivät paikkansa kärjessä, talitiainen lähes 30 tuhannella yksilöllä ja sinitiainen yli 20 tuhannella yksilöllä.
Kokouksessa esitetyt luvut ovat vähän tarkentuneet ja ne ovat luettavissa LINNUT-vuosikrjasta 2023.

Rengastajakokouksessa
jaettiin nytkin erilaisia palkintoja
*
Maaliskuu oli maailman laajuisesti ennätyksellisen lämmin (HS Viikko 15/2024). Pihlajaniemen oman mittauspisteen aamuläpötilojen mukaan lämpimämpi maaliskuu on vuodesta 1992 lähtien ollut vain 2007. Lähes tai mittaustarkkuuden rajoissa yhtä lämmin maaliskuu on ollut vuosina 2020, 2015, 2014 ja 1992.
Maaliskuu oli siis paitsi lämmin, se oli sitä melko tasaisesti. Pakkanen ei kotimittauspisteen aamulämpötilojen mukaan kiristynyt -10 astetta kovemmaksi kertaakaan ja sen tuntumassakin käytiin vain muutamana päivänä. Jo kuukauden puolivälistä alkaen olosuhteet vaihtelivat varsinaisesta "vesikelistä" hyvinkin lumiseen maisemaan. Lumet alkoivat sulamaan puolenvälin vaiheilla, mutta parikin kertaa saatiin uutta lunta niin, että latuja ajettiin mm. Pilajaniemen ns. pururadalla vielä 26. päivänä. Aika pehmeitä ne alkoivat jo olla, varsinkin kun viimeisten päivien päivälämpötilat lähentelivät jopa +10 astetta. Kuun lopussa oli lunta Savonlinnassa 20 cm ja Mikkelissä muutama sentti enemmän.

Orioluksen vuosikokous pidettiin taas edellisvuoden tapaan Juvalla Partalassa maaliskuun 24. päivänä. Kokouksessa valittiin puheenjohtajaksi Kristiina Järvenpää.
Muutokset hallituksessa: Markku Lundin tilalle Elina Enho (sihteeri) ja hänen tilalleen varajäseneksi Veli-Antti Lipsanen.

*alkuun*

Töyhtöhyyppä oli saapunut 28.3. Puumalaan
samalle pellolle kuin viime vuonna.

*
KEVÄÄN EDISTYMINEN
Itä-Savossa 24.2. (Marja-Liisa Karjalainen) puhui "rankasta talvesta". Sitähän se tuohon helmikuun loppupuolelle tultaessa tuntuikin olleen, mutta sitten muuttui. Aapo Salmela kirjoitti taas BirdLife-lehdessä, että "ankara talvi päättyi etelärannikolla ainakin lintuharrastusmielessä melko varhain". Hänen mukaansa Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa havaittiin ensimmäiset muuttavat kiurut jo 17.2. Helmikuun loppuun mennessä paksujen hankien keskellä kiuruja havaittiin jo Jyväskylässä ja Imatralla asti. Itse havaitsin ensimmäiset töyhtöhyypät vasta 28.3. Puumalassa lumisella pellolla.

Huhtikuun ensimmäinen päivä oli maaliskuun jatkumona leuto. Sitten viileni. Ensin tuli lunta jopa 15 cm ja loppuviikolla päivälämpötila pysytteli pakkasella useana päivänä. Toinen viikko oli sitten taas lämmin, päivän ylimmät lämpötilat jopa yli +10 ast.C. Lintujen aamukonsertit alkoivat 11-12. päivinä. Ja kolmannella viikolla kylmeni taas. Sen loppupuolella lämpötila pysytteli taas useina päivinä pakkasella. Lisäksi satoi lunta niin, että Forecan mittauspisteellä Punkaharjulla oli lunta 19. päivänä 11 cm, Mikkelissä 5 cm, vaikka välillä mittauspisteillä ei ollut lunta ollenkaan. Neljännellä viikolla alkoi hitaasti lämmetä, tosin taas saatiin luntakin ja maa valkeaksi, mutta viimeisinä kahtena päivänä oltiin päivällä +15 asteessa ja toisena ylikin. Viimeiset lumet lähtivät Pihlajaniemen perinteiseltä tarkkailupaikalta aika tavanomaisesti eli 29. huhtikuuta.

BirdLife'n uutinen kertoi 17.4, että "huhtikuun alkupuolella Suomessa havaittiin poikkeuksellisen runsaasti kaukomuuttajia. Erityisen paljon ajankohtaan nähden havaittiiin esimerkiksi kirjosieppoja, leppälintuja ja haarapääskyjä".
Savonlinnassa ensimmäiset peipot tulivat Pihlajaniemellä ruokinnalle 1.4, joka oli ehkä vähän tavallista aikaisemmin. Samana aamuna kuului ensimmäistä kertaa punarinnan laulua Pihlajaniemellä. Seuraavana päivänä peippoja oli jo yli 10 yksilön parvi ja kuului heikkoa laulun tavoittelua. Molemmat joutuivat vaikeuksiin heti 3. päivänä, kun lunta oli tullut jopa 15 cm.
BirdLife'n uutiskirje nro 3/2024 (26.4.) kertoi, että "poikkeuksellisen kylmä jakso kuritti muuttolintuja menneellä viikolla" ts. huhtikuun 3. viikolla. Ja vielä, että "viime viikonvaihteessa (ts. 19-21. päivinä) nähtiin tuhansia peippoja, rastaita ja sepelkyyhkyjä pakomuutolla" .
Jukka Hintikka kuvaili BirdLife-lehdessä 3(2024) alkukevättä hyiseksi. Savonlinnassa Pihlajaniemellä punarinta turvautui ruokintaan ja kävi 5-7. päivinä jopa rasvatangolla. Myös mustarastaat (3.päivä 5 yks.) kerääntyivät ruokinnalle ja ainakin yksi yritti hyödyntää rasvatankoa. Alla kuvassa oleva västäräkki joutui sekin turvautumaan automaattiruokintaan ainakin kolmena päivänä kylmän jakson iskiessä huhtikuun 3. viikon loppulla.

Takatalvi pakotti västäräkin
automaatille 20-22.4.

Jäät olivat Itä-Savon (13.3./Mikko Kontti) mukaan Etelä-Savossa vielä maaliskuussa ajankohtaan nähden keskimääräistä paksumpia. Ne lähtivät siitä huolimatta jo ennen vappua, Savonlinnassa Pullinlahdelta 29. päivänä ja Puumalassa Naistenvedeltä 30.4.

Toukokuu oli Ilmatieteenlaitoksen mukaan suuressa osassa maata harvinaisen lämmin. Koko maassa koettiin toukokuussa ennätysmäärä hellepäiviä, kaikkiaan 16 hellepäivää. Savonlinnan lentoasemalla mitattiin ensimmäinen hellelukema 24. toukokuuta, kaikkiaan siellä hellepäiviä kertyi 6 kappaletta.
Vappu ja sen jälkeiset päivät olivat aurinkoisia ja ehkä vähän koleita, mutta eivät erityisen kylmiä. Vasta 5. päivänä alkoi taas kylmä jakso, jolloin lämpötila oli öisin reippaasti pakkasella. Kuukauden puoltaväliä lähestytäessä päivälämpötilat alkoivat kohota. Heti puolivälissä mentiin Savonlinnan lentoaseman mukaan jo reippaasti yli +20 C-asteen. Tätä jatkui koko kuukauden loppupuoli 21. ja 22. päiviä lukuunottamatta, jolloin päivän ylin lämpötila oli vain +15-(+16) astetta.

*alkuun*

Puumalan Naistenvedelle tiira
oli saapunut jo 4.5.
Arkistokuva vuodelta -22.

Vielä maaliskuun alkupuolen keskimääräistä paksummista jäistä huolimatta avutuivat sulapaikat hyvissä ajoin. Laitaatsalmi oli voimakkaasti virtaavana osin auki läpi talven. Sen jatkeena olevassa Kuussalmessa uiskenteli kaksi harmaalokkia jo 15.3. Ensimmäisen isokoskeloparin havaitsin Savonlinnassa Harjusillan sulassa 9.4. Samana päivänä Pihlajalahden sulassa oli telkkäpari ja Pieksälahdessa koirastelkkä. Pihlajaniemen Poukkusalmen sulassa oli isokoskelopari 11.4.
Ainakin osa vapunseudun muuttajista ehti Etelä-Savoon ennen toukokuun alkupuolen kylmää jaksoa. Kirjosieppo ja rantasipi olivat Puumalassa jo 2.5. Pajulintu ja käki olivat tuleet Ristiinaan 5.5.
Pakkasöiden päätyttyä ja päivälämpötilojen kohotessa, alkoivat koivut vihertämään vauhdilla 11-12. päivinä Mikkelissä ja Savonlinnassa ehkä muutamaa päivää myöhemmin.

*alkuun*

Tämä oli juhannuksena
juuri lähtenyt pesästä Puumalassa
PÖLLÖISTÄ
Seurasin Tiira-järjestelmän pöllöhavaintoja helmikuun puolivälistä maaliskuun alkupäiviin. Vaikka en ole havaintojen käyttöön (havainnot omistavan) yhdistyksen lupaa kysynyt, totean, että mainittuna aikana Tiiraan tuli pöllöhavaintoja lähes ainoastaan Oriolus-alueen itäpuoliskolta. Erityisesti muutamat helmipöllöhavainnot olivat kaikki alueen itälaidalta (Veikka Kosonen, Juha Prättälä/Erkki Koikkalainen, Tuukka Kiljunen, Oskari Saunisto).
Tutkimatta Tiira-havaintoja enemmälti voi olla, että pöllöt olivat alla mainitusta syystä äänessä myöhemminkin ja osan lajeista pesintä saattoi myöhästyä tavanomaisesta tai ne jopa luopuivat siitä kokonaan. Lainaan tähän taas BirdLife-lehteä 2/2024, jossa Aapo Salmela kirjoitti, että pöllöjen pesintävuosi alkoi osin hyvin huonoissa merkeissä. Tähän perusteluna hän esitti, että lumen pinta välillä suli ja jäätyi sitten uudestaan kovaksi vaikeuttaen pöllöjen saalistusta lumen läpi.

Pesinnät
Varovaisista odotuksista huolimatta pöllövuodesta tuli omien kokemusteni perusteella mielenkiintoinen.

Jo se seikka, että Ristiinasta Juha Tenhusen pöntöistä löytyi varpuspöllön pesintä, oli lähes yllätys. Niitähän Orioluksen alueelta oli 2023 löytynyt taas vain kaksi Linnut -vuosikirjan mukaan. Vielä paremmaksi havainnon teki se, että olin rengastanut ko. pesän emon kaksi vuotta sitten noin 1,3 kilometrin päässä. Silloinkin pesivänä. Helmipöllön samoin kuin lehtopöllön pesinnät pysyivät tänäkin vuonna tietymättömissä vaikka mainitusti helmipöllöt olivat jonkin verran äänessä ja Tiirassa oli havainto lehtopöllöstä Savonlinnassa vielä 13.2 (Satu Kuutti).

Viirupöllöt pesivät lähivuosia ahkerammin. Toisaalta joitain pitkään asuttuna olleita pönttöjä mm. Ristiinassa oli asumattomana. Myös pari uutta asuttua reviiriä löytyi. Vuodesta teki omannäköisensä vielä se, että neljä pesintää keskeytyi munavaiheeseen. Aloitettuja pesintöjä oli pääasiassa Ilpo Kuvajan (8) ja Timo Luostarisen (1) pöntöissä yhteensä 12. Yksi pesinnöistä oli luonnonkolossa Risto Ruuskan löytämällä reviirillä. Yksi pesintä oli Sulkavalla Pasi Ruottisen pöntössä ja yhdestä Juha Taskisen pöntössä olevasta pesinnästä antoi vinkin Oskari Saunisto.
Koska pesintöjä keskeytyi tavallista enemmän, poikasia oli aloitettua pesintää kohti vain 1,58 poikasta. Pesyekoko poikaspesissä oli 2,37 poikasta tai, jos mukaan otetaan yksi neljän poikasen pesyeestä rengastamatta jäänyt, liian pieni poikanen, poikuekoko oli 2,50 poikasta/pesintä. Mainitussa pökkelön kolopesässä oli vain yksi poikanen, jolle laitoin kaikkiaan 500:nen (viirupöllön) renkaan.

Lapinpöllöstä Puumalassa sain Orioluksen puheenjohtajalta viestin Juhannuksena. Seuraavana päivänä pesän löytäjä, Timo Alasuvanto kertoi, että poikaset olivat juuri lähteneet pesästä, jossa niitä oli näkynyt kaksi. Arvattavissa oli, että poikaset eivät lentokyvyttöminä vielä ole kauaksi ehtineet ja toisen Timo olikin löytänyt alle 20 metrin etäisyydeltä pesäpuusta. Tämä poikanen sai renkaan. Oliko toinen tai muita poikasia vielä korkealla koivussa, vanhassa haukanpesässä, ei selvinnyt.

Huuhkajan reviirien koluaminen tuotti tänä vuonna tuloksen, kun vanhalta reviiriltä löytyi kaksi poikasta. Toisellakin reviirillä oli selkeitä asumisen merkkejä, mutta pesintää sieltä ei kuitenkaan löytynyt. Jos 2022 ei Orioluksen alueelta Linnut-vuosikirjan mukaan löytynyt yhtään huuhkajan pesintää, löytyi vuonna 2023 kuitenkin kolme pesintää ja nyt 2024 siis ainakin yksi.

*alkuun*

Hiirihaukan poikaset
Arkistokuva 2018

HAUKOISTA
Hiirihaukalla on tänä vuonna hyvä aloittaa. Mauri Löppösen viimevuonna vinkkaamassa pesässä hiirihaukalla oli nyt ainakin rengastusikäiseen poikaseen asti onnistunut pesintä. Toinen muna oli valitettavasti jäänyt kuoriutumatta. Punkaharjulla Jukka Mättö oli todennut hiirihaukan lentopoikueen. Pesästä ei ollut tietoa, kun vanha, käytännössä hakkuuaukolle joutunut pesä oli autio. Muutoin kolme Ilpo Kuvajan tarkastamaa pesää olivat autioita, vaikka yhtä niistä oli mahdollisesti koristeltu.

Tuulihaukat pesivät hyvin. Rengastimme Ilpo Kuvajan kanssa 37 poikasta sekä Tuula ja Jouni Kokkolan kanssa heidän pöntöstään Rantasalmella 4 poikasta, yhteeensä siis 41 poikasta. Määrä on taas uusi "ennätys" alueen pöntöistä. Ilpon tarkastuksissa 9 pesässä oli vähintään 5 munaa ja ainakin yhdessä niistä 6 munaa. Rantasalmella oli myös ollut ainakin 5 munaa. Osa jäi kuitenkin kuoriutumatta ja poikuekoko oli rengastettaessa 4,1 poikasta/pesä. Tulos on pienempi kuin 2018 (3,6) jälkeisinä vuosina, joina se on aina ollut välillä 4,2-4,6 poikasta/pesä.
Timo Luukkanen löysi em. pesintöjen lisäksi yhden rakennuspesinnän lentopoikasvaiheessa. Hän havaitsi ainakin 3 lentopoikasta. Puumalassa haukat "kihersivät" 18.4. taas mökin pihalla olevan vanhan variksen pesän vieressä ja hetken myös itse pesällä. Pesintää ei kuitenkaan ilmestynyt.

Nuolihaukka. Savonlinnan Pihlajavedeltä löytyi mm. sääksitarkastusten yhteydessä nuolihaukan pesä poikasäänten perusteella. Lisäksi yhdessä sääksisaaressa oli lentopoikue. Enonkoskella oli taas 1.8. vielä kuin pesää varoitteleva lintu, mutta pesää en löytänyt. Sinänsä nuolihaukan pesäpoikasillekaan ei 1.8. ole vielä erityisen myöhäinen aika.
Varpushaukan reviirejä tarkastin yhden tyhjän. Kanahaukan pesinnöistä ei minulla ole nytkään tietoa.

*alkuun*

KESÄSTÄ
Jukka Hintikka kirjoitti BirdLife-numerossa 3/2024, että aikaisten lajien pesinnät olivat myöhässä tai niitä oli normaalivuosia vähemmän. (Kevään) kylmän jakson jälkeen tulleilla oli helpompaa.
Kesä oli lämmin. Iltalehden 2.9.2024 uutisen mukaan kesä-elokuun keskilämpötila oli +16,2 astetta, joka on sama kuin aikaisempi ennätys vuodelta 1937. Ylen uutisen 10.9. mukaan koko maassa oli hellepäiviä 71 kappaletta, mikä on sekin uusi ennätys. Edellinen on vuodelta 2002, jolloin oli 65 hellepäivää koko vuonna.

Kesäkuu alkoi helteisellä viikonlopulla, jolloin koettiin myös kesän ensimmäiset kunnon ukkoset Savonlinnassa ja Puumalassa. Lämmintä jatkui ensimmäisen viikon lopulle, jolloin lämpötila putosi jonkin verran alle +20 asteen. Kuun puolivälistä aina juhannuksen yli lämpötila pysytteli 20 asteen tuntumassa. Juhannusaatto oli koleahko voimakkaan tuulen ja vain reilusti alle 20 asteen lämpötilan vaikutuksesta. Loppukuun päivät olivat helteisiä, viimeistä lukuunottamatta. Silloin lämmintä oli Savonlinnan lentoaseman mittarissa +22,7 astetta. Ilmatieteenlaitoksen (c/o Yle) mukaan kesäkuu oli mittaushistorian lämpimin.

Kalalokki on pesinyt jo useampana vuotena
lautan ohjurilla, vaikka lautta viistää pesää.
Kuvattu auton ikkunasta 13.6.

Heinäkuu alkoi vielä hellepäivällä, mutta sitten vähän viileni. Kuitenkin lämpötila pysytteli pääasiassa + 20 asteen yläpuolella. Seuraava hellepäivä oli 13. päivänä ja sitten 17. päivänä. "Helleputki", johon hellepäiviä kertyi 7, alkoi Savonlinnan lentoaseman mukaan 21. päivänä. Ja vielä oli yksi, kun välissä oli ukkospäivä, jolloin juuri ja juuri jäätin alle hellerajan. Kaksi viimeistä päivää olivat sateisia ja Ilmatieteenlaitoksen (c/o Itä-Savo 2.8./STT) mukaan merkittäviä poikkeamia keskimääräisistä sademääristä ei heinäkuussa Etelä-Suomessa mitattu.

Elokuu oli Ilmatieteenlaitoksen / Savonlinnan lentoaseman mittarin mukaan tasaisen lämmin. Hellepäiviä oli vain yksi, 15.8, mutta melkein poikkeuksetta päivän ylimmät lämpötilat pysyttelivät kuun loppuun asti +20 asteen yläpuolella. Kuun loppupuolella lämpötila painui muutamina öinä reilusti alle +10 aasteen. Ukkonen möyrysi 10-12. päivinä ja median mukaan teki tuhojaan erityisesti Lappeenranta-Imatra suunnalla. Elokuun sademäärä oli Punkaharjun Laukansaaren mittausasemalla selkeästi 2th-luvun mediaaniarvoa suurempi.

*alkuun*

Sääksen poikasilla oli suuria kokoeroja.
Kuva 11.7.2024
SÄÄKSET
Mitään merkittäviä muutoksia tarkastusalueeni sääksikannassa ei ollut nähtävissä. Sääkset pesivät tavanomaisen hyvin. Kesäpesiä oli kyllä taas viisi, mutta viimevuonna mainitusti, osasyynä on niiden parempi todettavuus dronella. Uusia reviirejä ei varsinaiseti löytynyt, mutta yhdellä reviirillä totesin nyt ensimmäisen poikaspesinnän ja yhdelle vanhalle reviirille olivat linnut palanneet. Jälkimmäisessä voi olla kyse myös siirtymisestä viereiseltä reviiriltä/vaihtopesältä.
WWF:n / Juha Taskisen kamerapesän, ent. pitkäaikaisen rengastuspesäni, linnut saivat ensimmäisen munan vasta 3.5. Esim. 2021 ensimmäinen muna ilmestyi pesään jo 21.4. ja seuraavana vuonna 29.4. Osittain tuon vähän myöhäisemmän muninnan perusteella arvelin, että muidenkin sääksien pesinnät saattaisivat olla tavallista myöhäisempiä. Toisin kävi, kahdelta pesältä olivat poikaset lennossa jo melko "tavalliseen" rengastusaikaan. Lisäksi poikueissa oli poikasten kesken suuria kokoeroja.

Poikasmäärän selvitin yhteensä 19 poikaspesältä, joita oli kaikkiaan kaksikymmentäviisi (25). Poikuekoko noilla pesillä oli 2,42 poikasta/pesä. Se on jälleen hyvä. Todettakoon tähän nyt vielä, että rengastusmäärä jäi mm. noiden vähän tavallista aikaisempien pesintöjen takia yhdeksi sääksirengastusaikani alhaisimmista. Näin ollen kokonaisrengastusmääräni on vielä yhdeksää vaille 900 poikasta.

*alkuun*


Selkälokki oli vuoden lintu 2024,
mutta valitettavan harvinainen näky Saimaaalla.
Kuva 2016 Puumalan eteläsessä saaristossa.

MUUTAMISTA LAJEISTA
*
Merikotka pesi tiettävästi ensimmäisen kerran, ainakin poikasvaiheeseen onnistuneesti Oriolus-alueella. Pesän oli löytänyt ja siitä ilmoitti alueella veneillyt Matti Piiparinen. Pesinnän ja tuloksen varmisti rengastaja, joka ei kuitenkaan kiivennyt pesälle. Kopterikuva osoitti pesässä olevan kaksi poikasta.
*
Silkkiuikut yrittivät jälleen pesintää Savonlinnassa Poukkusalmessa, mutta ei siitä mitään tullut. Ensikerran näin linnun ent. pesäpaikalla 29.4. Pari oli paikalla 6.5. ja ruoikossa näkyi jotain pesän tapaista, mutta tämän jälkeen painoivat voimakkaat tuulet ruoikko"vyön" ja pesän melkein rantaan ja linnut luopuivat aikeistaan.
*
Meriharakkapoikue oleskeli Savonlinnan Heikinpohjassa ainakin heinäkuun 15. ja 19. päivinä. Yhteensä kolme lintua. Voimakkaan äänen vuoksi niitä ei voinut olla havaitsematta.


Meriharakkapoikue Savonlinnan Heikinpohjassa
15.7.2024

*
Kalalokki näyttätyi ensimmäistä kertaa 10.4. Pihlajaniemellä, mutta jo 13.4. Savonlinnassa, Antikan W-laidalla, oli lokkipari pesäkivellä ja toinen pari vieressä jäällä. Muutoin Mikkeli-Savonlinna välillä olivat lokit 14.4. vanhoilla pesäpaikoilla vain Savonlinnan Harjusillassa, salmen N-puolen kivellä. Toinen ikäänkuin hautoma-asennossa. Ei siinä varmuudella voinut pesintää todeta koko kesänä. Kolkonpään vanha julkkispesäpaikka, juurakko liki vt 14 laidassa, oli 5.5. hävinnyt ilmeiseti jäiden mukana. Juvalla Nääringinjärven päässä hautoi kalalokki vielä 5.6. Niinikään Juvalle oli selkälokki tullut entiselle pesäpaikkalleen vanhan vt5 laitaan, jossa hautoi 5.5. Ainakin kaksi poikasta oli pesäkivellä emon kanssa 5.6. Muutoin ovat selkälokkihavaintoni vain yksittäisiä lintuja sieltä sun täältä, joista en ole tehnyt muistiinpanoja.
*
Tiirasta voinee todeta saman kuin Jukka Hintikka BirdLife 3/2024 lehdessä, että "..tiirat saivat silti monin paikoin kohtuullisesti poikasia lentokykyiseksi". Savonlinnan Pihlajavedellä näin ilmeiseti olikin, mutta Puumalassa Naistenveden vanhat yhdyskuntaluodot olivat kyllä jokseenkin tyhjiä.
Puulalla linnut olivat pesineet ajoissa, kun pienellä kierroksella 24.7. vanhoilla pesimäluodoista (6) vain kahdella oli yhteensä alle 10 lentopoikasta
*
Haarapääskyt tulivat vanhalle pesäpaikalleen, venevajan räystään alle Puumalassa. Eka kerran ne näin 14.5. Korkealla olevan Saimaan vedenpinnan vuoksi pesän tarkastaminen oli hankalaa, mutta 15-17.6. linnut kävivät pesällä, jota olivat jo 1.6. kasvattaneet näkyvästi. Pesästä pystyi näkemään poikasia 29.6. Lentopoikasia, jotka nyt tulivat myös vajaan sisälle, näkyi 21-22.7.
*
Ruokokerttunen oli ilmestynyt uutena lajina Puumalan Naistenveden ruoikkoon. Lauloi kesäkuun 15-17. päivinä aktiivisesti. Teki lentoja ruoikon halkaisevan tieuran yli laulaen samalla. Tuon jälkeen linnusta ei tullut havaintoja.
*
BirdLife'n uutiskirjeessä 5/2024 (kesäkuu) kerrottiin, että pönttöbongauksessa havaittiin kirjosieppoja hieman keskimääräistä enemmän, mutta tiaisia selvästi keskimääräistä vähemmän. Omat havaintoni pönttöpesijöistä tukevat osittain tätä. Sekä sini- että talitiaisella oli kummallakin vain yksi pesintä. Sen sijaan harmaasieppo pesi kahdessakin pöntössä, toisessa poikaset kuitenkin menehtyivät tuntemattomasta syystä pesään, mutta toisesta, siitä pöntöstä, jossa viimevuonna pesi punarinta, poikaset vaikuttivat päässeen lentoon. Myös kirjosiepon poikaset näyttivät päässeen lentoon.

*alkuun*


Kuvan luodolla tiiran pesinnät tuntuivat nyt
onnistuneen edellä todetulla tavalla "kohtuullisesti".
Kuva vuodelta 2013.

LOPPUVUODEN SÄÄSTÄ
*
Syyskuu oli taas poikkeuksellisen lämmin. Valtakunnallisesti entinen hellepäiväennätys (65 kpl) rikkoutui useasti, kun 1. päivä mukaan lukien oli jo ollut 63 hellepäivää. YLEn uutisen mukaan 10. päivänä oli koko vuoden 71. hellepäivä, mikä jäi uudeksi ennätykseksi. Savonlinnassa oli kaksi hellepäivää, 4. ja 5. päivät. Päivälämpötilat olivat kuitenkin ensimmäistä päivää lukuunottamatta tuonne 10. päivään asti jopa lähellä hellerajaa. Sitten viileni vähän, mutta reippaammin vasta 20. päivän jälkeen. Vielä oli kuitenkin yksi yli +20 asteen päivä, 25. päivä. Yöt olivat varsinkin juuri ennen puoltaväliä lämpimiä, mutta oli joitain kylmiäkin. Edelleen Ylen uutisen mukaan 25. ja 26. päivän välinen yö oli ennätyksellisen lämmin. Savonlinnan lentoasemalla mitattiin tuolloin minimiksi +14,3 astetta. Kuun vaihteen lähestyessä lähenneltiin parina yönä nollaa ja heti lokakuun ensimmäisenä aamuna oli Savonlinnan lentoasemalla pakkasta -2,6 astetta.
*
Lokakuu oli sekin lämmin, vaikka alkoi 1-2. ja 4. päivien aamupakkasilla. Tuolloin 1. ja 2. päivien aamuina myös katot ja nurmikot olivat kevyessä kuurassa. Vielä pari seuraavakin yötä olivat aivan nollan tuntumassa ja päivän ylimmät lämpötilat pysyttelivät aina pari päivää yli kuun puolivälin melkein poikkeuksetta alle +10 asteen. Tämän jälkeen seurasi Ilmatieteenlaitoksen (c/o Yle) mukaan poikkeuksellisen lämmin viikonloppu ja Savonlinnan lentoaseman mittarin mukaan yhteensä kuuden päivän jakso, jolloin päivän ylimmät lämpötilat olivat yli +10 astetta. Kuunvaihdetta kohti kylmeni. Alkupäivien jälkeen Savonlinnassa seuraava kuura-aamu oli 29. päivänä ja viimeinen päivä oli tosi kylmä, max. +1,8 astetta. Ilmatieteenlaitoksen mukaan Itä-Suomessa satoi keskimääräistä vähemmän.
*

Harmaapäätikka taisi käydä
tintin ruoka"varastoilla" 23.10.2024
*
Marraskuu alkoi ihan reippailla pakkasaamuilla aina 5. päivään asti. Jonkinlainen lumiharso saatiin 2. päivänä, mutta se ei ollut mikään ensilumi, joka varsinaisesti Savonlinnan seudulla saatiin vasta 18. päivä. Jotain yritystä oli myös 11-12. päivinä, mutta se suli iltapäivään mennessä pois. Aamupakkasia oli taas 10. ja 11. päivinä ja sitten vasta tuon ensilumen eli 18. päivän jälkeen. Lumen syvyys oli heti ensilumen päivänä jo 7 cm Forecan Punkaharjun mitauspisteellä. Enimmillään sitä oli Savonlinnassa (Punkaharjulla) 11 cm ja Mikkelissä 21 cm, mutta kasattua lunta lukuuottamatta se suli pois 25. päivänä alkaneella plussa-jaksolla. Viimeisen päivän aamuna oltiin taas nipin napin pakkasella ja maakin oli hetken valkoinen heikon lumisateen ansiosta.
Aloitin ruokinnan automaatilla ja rasvatangolla jo kuukauden 2. päiänä, kun maa oli jo jäässä ja edellä kuvattu lumiharso enteili talven tuloa.
*
Joulukuu alkoi parilla leudolla päivällä, mutta jo kolmantena päivänä saatiin taas maa valkeaksi ja maisema talviseksi. Forecan mittauspisteiden mukaan Savonlinnan Pukaharjun Laukansaaressa oli lumen syvyys 4 cm samoin kuin Mikkelissä. Tästä eteenpäin mentiin pienehköillä aamupakkasilla, kuun puolivälin päivinä n. -7 asteen lukemissa. 14-16. päivinä saatiin lisää lunta, syvyys nyt Mikkeli 29 ja Savonlinna 24 cm. Tästä pakkanen kiristyi pariksi aamuksi -20 asteeseen. Joulu mentiiin vesikelissä ja lumen syvyys oli Tapaninpäivänä Savonlinnassa (Punkaharjulla) 13 ja Mikkelissä 19 cm. "Joulujen välissä" aamulämpötilat olivat molemmin puolin nollaa, mutta parina päivänä paistoi aurinko. Viimeisenä päivänä oli aamulla kotimittarin mukaan -4,5 astetta ja vuoden vaihtuessa yöllä Savonlinnan lentoaseman mukaan -6,5 astetta. Lunta siirtyi uuteen vuoteen Mikkelissä 18 cm ja Savonlinnassa 10 cm.

*alkuun*


Syksy 2024 muistettanee hyvästä
pihlajanmarjasadosta
SYKSYN LAJEJA
  • 11.8. pajulintu esitteli hentoa syyslauluaan Puumalassa Naistenveden rannalla.
  • 14.8. vielä haarapääskyn (1) ääntä pesäpaikan luona Puumalassa. Ei enää 17-19.8.
  • 27.8. närhet (3+) tulleet tammiin Savonlinnan Pihlajaniemellä.
  • 13.9. näkyi joitain västäräkkejä ja Puumalan viimeinen havainto (Ä) tehtiin 15.9. -kts. 24.9.
  • 17.9. kuului punakylkirastaan syyslaulua pienestä rastasparvesta Savonlinnan Pihlajaniemellä. 3.10. varoitusääntä ja 16.10. syyslaulua.
  • 18.9. harmaapäätikka kävi talviruokintapaikalla, jossa ei vielä ollut ruokintaa. 14.11. kävi ens. kertaa rasvatangolla. Tämän jälkeen käynyt "jatkuvasti" aina vuodenvaihteeseen saakka.
  • 23.9. kaikkiaan ensimmäiset hanhiparvet menivät Puumalassa, n. 50 ja n.20 yks. 3.10. niitä meni jo yhtenään Savonlinnan Pihlajaniemellä.
  • 24.9. vielä västäräkki (1) Savonlinnan ohitustien laidassa paloaseman kohdalla c/o Eliisa Mättö. 20.9. (1) Silvolassa hallin katolla.
  • 24.9. näkyi jo runsaammin rastaita. Vasta marraskuun 13. päivänä näkyi ensimmäinen oikea räkättiparvi, n. 20 yks. Ja vaikka valtakunnallisesti tiedotettiin räkättejä olevan runsaasti liikkeellä, ei Pihlajaniemellä näkynyt loppuvuodesta kuin joitain noin 20-30 linnun parvia. Lisäksi eri havainnoissa saattoivat osin olla samoja lintuja. Yksittäisiä lintuja kyllä kuuli ja jo nämäkin havainnot kertoivat lintuja jääneen hyvän marjasadon takia.
  • 25.9. tiltaltin laulua Pihlajaniemellä.
  • 3.10. mustarastaat (2) näyttäytyivät ensi kertaa kesän jälkeen. Ääntä on kyllä kuulunut joitain kertoja.
    Syyslaulua olen kirjannut kuulleeni Pihlajaniemellä pihakuusesta (sisältä) 9.10 ja 30.10 välisenä aikana kahdeksana (8) päivänä. Istui korkean ja alas asti oksikkaan kuusen oksalla rungon vieressä n. 3-4 metrin korkeudella.
    Joidenkin lintujen, 1-2, enint. kolmen todettiin 19.12. aloittaneen pihlajanmarjojen syömisen tienvarsipihlajasta.
    Yksi mustarastas kävi lehtikuusessa, ruokinnan vieressä 26.12, muuten niitä ei ole ruokinnalla näkynyt.
  • 6.10. kuikkia 5+ yks. Puumalassa Naistenvedellä. Ja vielä 20.10 1Ä, "kroukumista".
  • 26.11. fasaani (N) kävi ens. kertaa(?) nyt syksyllä katsomassa talviruokintapaikkaa. Ja toisen kerran 27.11. Kesällä 16.7. kävi pihalla muutaman, ehkä 3-4 pienen poikasen kanssa.
  • 26.12. ekat tilhet näyttäytyivät pihan lehtikuusessa, n. 10+ yks. Ja toisen kerran sitten 28.12 samoin pihapuissa, n. 30 yksilön parvi.

Lintukävelyn Metlan metsässä veti 26.10.2024
Orioluksen sihteeri Elina Enho
Poikkesimme myös rannalla, josta metsälajien lisäksi
löytivät mm. isokoskelo ja merimetso

*alkuun*

RENGASLÖYDÖT
Tähän tulee nyt väkisinkin toistoa viime vuoteen löytöjen/tapaamisten määrän osalta. Määrä on Linnut-vuosikirjojen mukaan valtakunnallisesti vähentynyt ainakin vuodesta 2020 vuoteen 2023, jolloin se oli pudonnut yli 40'000:sta vähän alle 30'000:een. Vuoden 2024 valtakunnan tietoja ei vielä (minulla) ole käytettävissä.
Toistoa on sekin, että omat löytöni ovat taas vähäiset. Toisaalta mielenkiintoisuudessaan edellä pöllöjen kohdalla kuvattu varpuspöllökontrolli kyllä kompensoi monta löytöä. Kertaan sen vielä tässä.

2022 pesivänä Ristiinassa (Mikkelissä) rengastettu varpuspöllöemo löytyi 5.6.2024 pesivänä 1,3 km päästä.
Tuulihaukasta tuli kaksi kontrollia:
2020 pesäpoikasena Savonlinnassa rengastettu tuulihaukka kontrolloitiin 20.5.2024 Lappeenrannassa, ilmeisesti samalta pöntöltä kuin vuotta aiemmin, koska matka 112 km ja suunta SSW ovat samat. Koordinaattien epätarkkuus ja vielä järjestelmäero eivät asiaa suoranaisesti paljasta.
2022 niin'ikään Savonlinnassa, vaikka entisellä Kerimäellä, pesäpoikasena rengastettu tuulihaukka kotrolloitiin 7.6.2024 Liperissä, 75 km NNE.

*alkuun*

50 VUOTTA SITTEN

Hiirihaukan poikanen 50 vuotta sitten
sil­loisen Mikkelin maalais­kunnan Korpi­koskella

**

Arkistosta kaivoin joitain 1974 rengastetuista linnuista tulleita löytöjä:

VIIRUPÖLLÖ
*		 '
Hirvensalmen Malvaniemessä 2.6.1974 poikasena rengastettu viirupöllö löytyi 29.1.1977 kuolleena, tuntemattoman eläimen pyydystämänä, Heinolan maalaiskunnasta, 63 km SW rengastuspaikasta.
Rengastaja: Jouko Mättö
'

KANAHAUKKA
*		 '
Puumalassa, Vesiniemessä poikasena 25.6.1974 rengastettu kanahaukka (K) oli törmännyt ikkunaan, mutta oli elossa, 3.10.1974, Sonkajärvellä, silloisessa Kuopion läänissä, 256 km N, aika 100 days.
Saman poikueen toinen lintu (N) oli törmännyt sähkölankoihin tms. ja kuollut Juvalla, 19 km NNW. 46 days.
Rengastaja Jouko Mättö.
'

KANAHAUKKA
*		 '
Mikkelin maalaiskunnassa, Tikkalassa 25.6.1974 poikasena rengastettu kanahaukka (N) oli 9.3.1975 kuollut törmäyksen uhrina Polvijärvellä, 187 km NE. 257 days.
Saman poikueen toinen lintu (N) oli 26.2.1975 ammuttu Juvalla, 36 km NE. 246 days.
'

KALASÄÄKSI
*		 '
Ristiinassa 20.7.1974 poikasena rengastettu kalasääksi oli "pyydystetty ilm. tarkoituksella" ja kuollut 3.11.1974 Italiassa. 2215 km SSW, 106 days.
Rengastaja Jouko Mättö.
'

*
Kesän vähäiset sateet näkyivät Saimaan vedenkorkeudessa
*
Katsaus-05 * Katsaus-06 * Katsaus-07 * Katsaus-08 *
Katsaus-09 * Katsaus-10 * Katsaus-11 * Katsaus-12 *
Katsaus-13 * Katsaus-14 * Katsaus-15 * Katsaus-16 *
Katsaus-17 * Katsaus-18 * Katsaus-19 * Katsaus-20 *
Katsaus-21 * Katsaus-22 * Katsaus-23 *

*alkuun*

KIITOS
vuodesta 2024
ja
hyvää alkanutta vuotta 2025!

Savonlinnassa 22. tammikuuta 2025
Pekka Mättö

*