Vuosi 2025 alkoi "lupaavasti" pakkassäässä ja sitä jatkuikin parin viikon ajan. Vuoden vaihtuessa oli Savonlinnan lentoasemalla pakkasta -6,5 C-astetta. Jukka Hintikka kirjoitti Birdlife lehdessä 1/2025: "Vuodenvaihteen pakkaset hiljensivät lintujen liikehdinnän myös eteläisillä rannikkoseuduilla". Kuluneen syksyn hyvä pihlajanmarjasato pidätteli kuitenkin mm. räkättirastaita. Savonlinnan Pihlajaniemellä oli esim. 16.1. yli 50 yksilön parvi räkättejä ja myöhemmin vielä suurempi parvi - alla jäljempänä kuvateksti.
Tammikuu oli lopulta kuitenkin taas ennätyksellisen lauha ainakin kotihavaintoaseman mukaan. Selvästi lämpimämpi tammikuu oli vuonna 2020 ja havaintotarkkuden rajoissa yhtä lämmin vuosina 2023 sekä 2008, 2005 ja vielä 2001. Kuun alun kohtuullisten pakkasten jakso päättyi kuun puolivälin jälkeiseen lämpöjaksoon ja vesikeliin. Sitten 20. päivänä mentiin taas pakkaselle muutamaksi päiväksi, kunnes jälleen lämpeni käytännössä loppukuuksi. Pakkanen ei kotimittarin mukaan kiristynyt kuin yhtenä aamuna -15 C-asteeseen ja vain 7 aamuna sitä oli enemmän kuin -10 astetta.
Lunta siirtyi edelliseltä vuodelta Forecan havaintoasemien mukaan Savonlinnassa Punkaharjun asemalla 10 cm ja Mikkelissä 18 cm. Heti uudenvuoden päivänä lunta saatiin lisää, niin että vastaavat arvot olivat vuoden ensimmäisenä päivänä 13 ja 23 cm. Kuun puolivälissä lunta oli sekä Savonlinnassa että Mikkelissä noin 30 cm. Lämpöjaksot pudottivat syvyyttä, mutta vielä kuun lopussakin sitä oli Mikkelissä 27 cm ja Savonlinnassa Punkaharjun asemalla 18 cm.
Orioluksen lintutapaamisessa Juvalla tammikuun 12. päivänä sain kertoa kokemuksiani Etelä-Savon pöllöistä. Kuva Puumalasta vuodelta 2024
Räkättejä (ja tilhiä) oli liikkeellä
vielä pihabogauksen jälkeenkin
Savonlinnan Pihlajaniemellä 10.2.2025,
kumpiakin n. 100 yksilön parvi
*
Helmikuun alkupuoli mentiin pienillä pakkasilla. Vain 4. päivän aamuna oli Savonlinnassa kotimittarin mukaan reilummin pakkasta, -20,5 astetta. Sen verran satoi lunta, että maisema oli heti kuun alusta hyvinkin talvinen, vaikka tiheimmissä metsissä ei lunta ollut kunnolla edes latuja varten. Kuun puolivälissä oli taas yhtenä aamuna pakkasta lähes parikymmentä astetta ja seuraavanakin -12,4 astetta. Muutoin pakkaset olivat heikkoja ja viimeisinä päivinä oli lämpötila taas plussalla. Lumitilanne kohentui vähän kuun puolivälin jälkeen, jolloin Forecan mittausasemien mukaan Savonlinnan Punkaharjulla oli lunta 28 cm ja Mikkelissä 34 cm, mutta kuun viimeisten päivien "vesikeli" pudotti lumen syvyyden lähes kuukauden alun matalalle tasolle. Kotimittarihanvaintojen mukaan helmikuu oli lauha, mutta ei ennätyksellisen lämmin. Vastaavan lämpöisiä tai jopa lämpimämpiä helmikuita on 2th-luvulla ollut 9 kappaletta.
*
Rengastajakokous pidettiin tällä kertaa Ikaalisten kylpylässä helmikuun alussa.
Tavanomaiseen tapaan Jari Valkama esitteli rengastustoimiston edellisen vuoden katsauksen mm. rengastusmääristä. Siinä hän totesi paitsi tuon kuvasta selviävän "romahduksen" poikasrengastuksissa, mm. että varpuspöllöjä rengastettiin vuonna 2024 vain 378, mikä on pienin luku sitten vuoden 1990. Samoin hän totesi, että helmipöllöjä rengastettiin vain 740 , joka puolestaan on ensimmäinen kerta, kun luku on alle 1000 kuluneella 50 vuoden jaksolla.
Poikasrengastusten terävin kärki oli muuttunut edellisestä vuodesta vain vähän. Ykköspaikan oli ottanut (1.) tuulihaukka ja (2.) kirjosieppo oli nyt kakkosena, sitten tulivat (3.) talitiainen ja (4.) sinitiainen sekä (5.) naurulokki. Lisäksi tuulihaukkoja rengastettiin ennätysmäärä, poikasia 13'179, yht. 13'516 yksilöä.
Kokouksessa esitetyt luvut ovat vähän saattaneet tarkentua ja ne ovat luettavissa LINNUT-vuosikrjasta 2024.
Rengastajakokouksessa 8-9. helmikuuta
rengastustoimiston johtaja Jari Valkama esitteli
edellisen vuoden rengastustilastoja
*
Maaliskuun sää ei tuonut käännettä talvisempaan suuntaan. Ensimmäisinä päivinä aamun lämpötilat olivat kotimittarin mukaan juuri ja juuri pakkasella. Sitten taas jopa plussalla muutamina päivinä. Kuukauden kirein pakkanen oli mittarissa 12. päivänä, -11 astetta, josta alkoi viikon mittainen kohtuullisten, alle -10 asteen pakkasten jakso. 19. päivänä käytiin taas lämpimän puolella, mutta sitten pienet pakkaset jatkuivat. Neljän viimeisen päivän aamulämpötila oli jälleen plussalla. Myös ylimmät päivälämpötilat olivat viimeisinä päivinä korkeita, viimeisenä päivänä Savonlinnan lentoasemalla mitattiin +12,4 astetta. Lunta oli aiemmin mainituilla mittausasemilla kuun alussa Savonlinnassa 21 ja Mikkelissä 28 cm. Heti ensimmäisinä päivinä saatiin joitan senttejä lisää ja ajoittain myöhemminkin, mutta osin se oli märkää lunta eikä lumen syvyys kohonnut enimmillään Savonllinnassa kuin juuri ja juuri 30 cm:iin ja Mikkelissä 39 cm:iin. Viimeisten päivien lämpöaalto sulatti sitten vähäisiä lumia tehokkaasti. Lumen vähäisyyteen nähden pystyi esim. Savonlinnassa jäällä hiihtämään avoimilla paikoilla yllättävän hyvin aina kuun loppupuolelle asti.
Orioluksenvuosikokous pidettiin Juvalla Kannashovissa maaliskuun 29. päivänä. Sääntömääräisten asioiden käsittelyn lisäksi Teemu Ukkonen kertoi lintukosteikon rakentamisesta Kangasniemelle.
Kokousasioissa todettiin yhdistyksellä vuonna 2024 olleen 309 jäsentä, mukaanlukien he, jotka eivät ole maksaneet jäsenmaksua.
Sammakonkutu on yksi kevään merkeistä.
Arkistokuva: 26.4.2016 Puumalasta
ToukokuustaJukka Hintikka kirjoitti, että "huhtikuuta seurannut selvästi kylmempi toukokuu tuhosi (hyönteissyöjien) ensimmäisiä pesintöjä". Jo BirdLife'n uutiskirjeessä 4/2025 kerrottiin 13.5., että "kylmän toukokuun alun myötä lintukevät on edennyt vain pienin askelin. Käkiä, satakieliä ja muita toukokuun alun saapujia on tullut vasta pieniä määriä". Vappuaaton ja vapunpäivän välinen yö oli kylmä, lentoaseman mittarin mukaan alimmillaan -5,1 C-astetta. Vapunpäivänä Savonlinnassa päivälämpötila kohosi +10 asteen tuntumaa ja parina seuraavana päivänä ylikin. Tuon jälkeen alkoi melkein viikon kestävä, hyvin kolea jakso. Äitienpäivän 11.5. viikonlopun jälkeen vähän lämpeni, mutta vaikka lämpötila pysytteli enimmäkseen +15 asteen tuntumassa, tuuli teki säästä ajoittain hyvin kolean. Kuun 18. päivää lukuunottamatta vasta 27-28. päivinä lämpötila oli +20 asteen vaiheilla. Loppupäiviksi viileni taas.
Ensimmäisiä:
12.4. Punarinta, ruokinnalla rasvatangon alla,13.4, laulua illalla,
14.4."Aamukonsertit" alkaneet Pihlajaniemellä, myös punakylkirastaan laulua,
17.4. Västäräkki Savonlinnassa Motonetin pihalla,
22.4. Kuikkapari Puumalassa Naistenvedellä, jäät lähtivät ed. päivänä,
24.4. Lehtokurppa Savonlinnassa Pihlajniemellä, suora ylilento,
26.4. Leppälintu, Savonlinnassa, maassa kotipihalla,
27.4. Silkkiuikkupari, Savonlinnassa, entisellä pesäpaikalla Pullinlahdella,
10.5. Kalatiira, istui Tuunaansalmen sillan kaiteella Punkaharjulla,
11.5. Käki, Mikkelin Ristiinassa,
11.5. Pajulintu, tiltaltti ja taivaanvuohi, Mikkelin Hiirolassa,
12.5. Käenpiika, lauloi Savonlinnassa Pihlajaniemellä.
22.5. Sirittäjä. Ensi kertaa kuulin laulua vasta viirupöllörengastuksen yhteydessä Tanhuvaarassa.
10.6. Tervapääskyjä vasta nyt ensi kertaa Savonlinnassa Laitaatsillan ABC-mittarikentän yllä.
Ei se ollutkaan punajalkahaukka.. Ristiinassa 4.6.2025
Länsi-Savo (Arja Reinikainen) kirjoitti 28.2. että, "Plussakelit, vesisateet ja auringonpaiste heikentävät jääpeitettä". Puumalan Naistenvedeltä jäät lähtivät 21.4. Se ei ole ennätysaikaisin, mutta kuluneiseen reiluun pariinkymmeneen vuoteen verrattuna kuitenkin viidenneksi aikaisin.
Koivut alkoivat vihertämään koleudesta huolimatta lämpimimmillä paikoilla jo toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna, mutta kasvu eteni kituliaasti, 11-14. päivien jonkinlaisesta pyrähdyksestä huolimatta jopa yli kuukauden puolivälin.
Vuoden lintu oli huuhkaja.
Tämä poikanen sai renkaan kesäkuun alussa
Savonlinnassa
PÖLLÖISTÄ
Talvi oli lämmin ja lunta oli vähän, mutta ei siitä oikein voinut pöllöjen pesintää ennustaa. Ei senkään vuoksi, että myyrätilanne oli ainakin itselle täysi arvoitus. "Jälkikäteen" on BirdLife-lehdessä 3/2025 todettu, että "Etelä- ja Itä-Suomessa myyriä ja pöllöjä oli paikoitellen vähintään kohtuullisesti". Omien kokemusteni mukaan tiettyjen pöllöjen pesintöjä oli ainakin Savonlinnan seudulla kohtalaisen hyvin. Ristiinasta en löytänyt varpuspöllön pesintää, jota kyllä kovasti odotin. Muistakaan, paitsi alla mainituista pöllöistä ei minulle tullut tietoa.
Helmipöllön pesinnät ovat olleet vuosia kateissa, mutta nyt savonlinnalaiset valokuvaajat Timo Luukkanen ja Timo Seppäläinen löysivät pesän ja vielä luonnon eli vanhasta palokärjen kolosta. Poikasia oli kaksi, joka on epätavallisen pieni määrä helmipöllölle. Kertoneeko ravintotilanteen heikentymisestä.
Viirupöllöjen pesintöjä todettiin yksi enemmän kuin vuonna 2024 eli ne pesivät aika mukavasti. Tarkastettuja pönttöjä oli yli kolmekymmentä. Kolmestatoista (13) aloitetusta pesinnästä oli Savonlinnan seudulla Ilpo Kuvajan pöntöissä ja enimmäkseen hänen tarkastaminaan 9 ja yksi Timo Luostarisen pöntössä, yksi pesintä oli Ristiinassa Juha Tenhusen (ent.) pöntössä ja yksi viime vuoden tapaan Pasi Ruottisen pöntössä Sulkavalla. Yhden pöntön asettaja ei aivan varmuudella ole tiedossa. Pesinnöistä epäonnistui 3, joista kaksi jäi munavaiheeseen ja yhdestä katosivat jo todetut pienet poikaset. Rengastettavaksi asti kasvoi siis 10 pesästä yhteensä 30 poikasta, joten poikaspesien poikuekoko oli helppo laskea, 3,0 poik/pesä.
Vielä on mainittava, että Sulkavalla, tuolla Pasin pöntöllä, linnut alkoivat kameraseurannan perusteella käydä jo 7. helmikuuta. Maaliskuun 21. päivään mennessä käynyt pöntöllä joinain öinä jopa kuusi kertaa.
Huuhkaja oli siis BirdLifen vuoden lintu. Tiiraan kirjatuista paristakymmenestä huuhkajahavainnosta useat olivat tunnetuilta reviireiltä. Havainnoista ainakin yksi oli ns. koontihavainto, eli sisälsi useita havaintoja samalta reviiriltä. Tulkittaessa havaintoja BirdLife'n ohjeiden mukaisesti löytyi (kuitenkin tai vain) yksi uusi reviiri, muut yksittäiset huutelu-/näköhavainnot eivät täyttäneet ohjeen mukaista uuden reviirin statusta. Tietenkin tunnetuilta reviireiltä tehty havainto on merkki asutusta reviiristä.
Ottaen huomioon viimevuosina ilmoitettujen pesintöjen pienet vuosittaiset määrät, vuosi 2025 näyttää huuhkajan kannalta edeltäjiään paremmalta yli kymmeneen vuoteen. Joiltain alueen rengastajilta saatujen sekä omien (2 pesyeen) tietojen mukaan Orioluksen alueelta on löytynyt ainakin 4 rengastuspesää ja yksi maastopoikue. Ei tuo huippuvuosille tietenkään vielä pärjää, mutta aina on otettava huomioon myös havaintoaktiivisuus.
Sinisuohaukan pesinnät ovat harvinaisia.
Arkistokuva 1991 Kangasniemeltä
HAUKOISTA Tuulihaukat olivat tänäkin vuonna ehkä jo perinteisesti haukkarengastuksen "pääroolissa" . Muut haukat jäivätkin kokonaan rengastamatta.
Savonlinnan-Kerimäen alueella rengastimme poikaset Ilpo Kuvajan kanssa, pääosin hänen pöntöistään, 8 pesyeestä, viime vuoden tapaan Tuula ja Jouni Kokkolan kanssa Rantasalmella yhdestä ja nyt uutenta Oskari Sauniston kanssa hänen pöntöstään yhdestä poikueesta, yhteensä siis 10 poikuetta. Rengastettujen poikasten määrä kasvoi taas viime vuoden ennätyslukemasta, nyt määrä oli 43 poikasta. Oskarin pöntöstä jäi yksi poikanen liian pienenä rengastamatta. Poikuekoko on tässäkin tapauksessa helppo laskea, eli rengastetut poikaset huomioiden, 4,3 poikasta/pesä.
Niin ikään viime vuoden tapaan Timo Luukkanen totesi tuulihaukan rakennuspesinnän. Pesinnän tarkkaa paikkaa vanhassa rakennuksessa ei ollut mahdollista selvittää, mutta lähes lentokykyiset {kolme} poikasta istuskelivat ilmeisen pesäpaikan edustalla kesäkuun lopulla.
Puumalassa tuulihaukat kävivät taas testaamassa vanhan variksen pesän, jota ovat tehneet jo useana keväänä. Nyt vasta toukokuun 16-19. päivinä, mutta taaskaan eivät jääneet siihen pesimään eikä ole tiedossa, missä pesivät.
Nuolihaukka varoitteli taas aktiivisesti sääksitarkastuksen yhteydessä Enonkoskella 29.7. Muita reviireiltään tavattuja lintuja en ainakaan ole kirjannut.
Hiirihaukan tilanne ei suppean otannan perusteella vaikuta hyvältä. C/o Ilpo Kuvaja, vanhat viimevuosina asuttuina olleet risupesät Savonlinnan itäpuolella olivat asumattomia. Mahdollinen pesintä oli kuitenkin ollut vanhalla reviirillä Punkaharjulla. Jukka Mättö määritti maastossa olleita lintuja lentopoikasiksi.
KESÄSTÄ
Lainaan taas Jukka Hintikkaa BirdLife-numerossa 3/2025: "Myös kesäkuu oli melko viileä, mikä vaikutti varmasti monen lintulajin pesinnän onnistumiseen. Vasta heinä-elokuun hellejakson mukanaan tuomat hyönteiset tarjosivat varpuslintujen poikasille runsaasti ravintoa". Itä-Savo / Satu Heikkilä uutisoi 16.8., että "Savonlinnan alueella vietettiin hellelukemissa 25 päivää putkeen". Tarkkaan ottaen, ainakin omien havaintojeni mukaan Ilmatieteen laitoksen Savonlinnan lentoaseman mittuspisteeltä, "putki" kesti vain 21 päivää, jonka jälkeen oli yksi viileämpi (+22,2 ast.) päivä. Sitten oli vielä 3 hellepäivää. Kesäkuussa oli samaisen mittausaseman mukaan yksi hellepäivä, eikä niitä muita sitten ollutkaan koko kesänä.
Kesäkuun ensimmäinen viikko oli aika kesäinen, paitsi viileän tuulinen ensimmäinen päivä. Toinen viikko oli vähän koleampi, mutta kuun puolivälin viikonloppu oli taas lämmin, johon sattui myös kesäkuun ainut hellepäivä, 15.6. Kolmas ja melkein kokonaan neljäskin viikko olivat aika koleita, ylimpien päivälämpötilojen ollessa enimmäkseen vähän +15 asteen yläpuolella. Vielä koettiin kaksi yli +20 asteen päivää, mutta kaksi viimeistä olivat sitten taas koleita ja sateisiakin. Viimeisenä päivänä oli voimassa tuulivaroituksia. Sateet jäivät kuitenkin määriltään aika vähäisiksi, eikä niiden voi sanoa haitanneen huuhkajan ja tuulihaukan rengastuksia.
Räkättirastas sisusti uudelleen
toissavuoden mustarastaan pesän.
Valitettavasti joku tuhosi tämänkin pesyeen ja pudotti pesän aika suurten poikasten aikaan.
Kuva 29.6.2025
Heinäkuun toisena päivänä lämpeni taas lähelle hellerajaa, Mikkelissä jopa vähän yli, mutta jo 4. päivänä riehui Ulla-myrsky sateineen ja lämpötila oli vain 12,8 astetta. Sitten pysyteltiin 7. päivää lukuunottamatta reilusti alle +20 asteen, kunnes kymmenentenä (10.) päivänä alkoi lämmetä ja 12. päivänä alkoi Savonlinnan lentoaseman mittarin mukainen, edellä kerrottu ja elokuulle kestänyt, 21 päivän helleputki.
Elokuun ensimmäinen päivä oli helleputken viimeinen päivä. Helle purkautui illalla ukkosena. Välipäivän jälkeen jatkui helle vielä kolme päivää. Kuun puoliväliin asti mentiin vielä yli +20 asteen päivän ylimmillä lämpötiloilla. Yölämpötilat olivat parina yönä alle +10 asteen. Lämpö purkautui taas 15. päivänä ukkosena ja rankkana sateena. Tästä alkoivat päivälämpötilat viilenemään ja 20. päivän jälkeen loppukuussa päivän ylimmät lämpötilat olivat enimmäkseen hädin tuskin +15 asteen yläpuolella. Viimeinen viikko oli myös sateinen ja yölämpötilat painuivat taas useana yönä alle kymmenen asteen.
Ylen uutisen 9.9. mukaan elokuu ei ollut Suomessa poikkeusellisen lämmin, mutta maailamanlaajuisesti se oli 3. lämpimin.
SÄÄKSET
Omalla, nelisen vuotta sitten vähän "kutistuneella" seuranta-alueellani sääkset pesivät hyvin ja niillä oli myös hyvin poikasia. Varsinaisesti uusia asuttuja pesiä en saanut tietooni, mutta löysin pari uutta "kyhäelmää", jotka saattavat olla omia reviireitään tai aikaisempien vaihtopesiä. Epäonnistuneita pesintöjä en todennut, mutta kahden vanhan pesän status jäi vähän mysteeriksi, ts. esim. toisella linnut olivat kyllä paikalla, mutta pesän käyttö jäi epäselväksi. Poikasia siellä nyt ei ainakaan ollut ja kopterikuvasta on vähän hankala sanoa, miten tuoreita pesällä olevat jäkälät ovat, kun pesässä ei viime vuonnakaan ollut poikasia.
Poikasmäärän selvitin viime vuosia vähäisemmältä määrältä pesiä, rengastuksen yhteydessä tai kopterilla, yhteensä 15. pesältä. Kopterikuvasin kyllä parikymmentä pesää, mutta luvussa ovat mukana rengastuspesät, joita kuvasin viime vuodesta "viisastuneena" parhaimman rengastusajankohdan määrittämiseksi. Kaikkiaan poikaspesiä oli 29 kappaletta. Näistä kahta lukuunottamatta kaikki sijaitsevat saaressa/luodolla, mikä jo sinänsä asettaa tarkastamiselle omat haasteensa. Tai on siitä joitain etujakin.
Rengastuspesät valikoituivat ensisijaisesti kiivettävyyden perusteella, muut kopterikuvapesät sattumanvaraisesti. Tästä syystä onkin poikkeuksellista, että kaikissa näissä pesissä oli 3 poikasta kussakin eli poikuekoko oli 3,0 poikasta/pesä. Otanta on pieni, mutta on se ollut aiemminkin ennen kopterikautta eikä vastaavaa ole nähty. Kokonaisrengastusmääräni kasvoi 918 poikaseen.
Kaakkurilla tässä vielä toinen poikasista.
Kuva: 13.8.2025
MUUTAMISTA LAJEISTA
*
Kaakkuri sai pesinnän onnistumaan Savonlinnassa kohtalaisen kookkaisiin poikasiin asti, mutta sitten tapahtui jotakin. Edellä mainitut valokuvaajat, Timo Luukkanen ja Timo Seppäläinen seurasivat pesintää jo haudontavaiheesta. Linnut saivat kaksi poikasta, mutta 13.8. poikasia oli enää yksi ja sitten sekin oli kadonnut muutaman päivän kuluttua.
*
Isokoskelo yritti pesintää telkän pöntössä Puumalassa. 24.5. näin emon menevän pönttöön. Sen jälkeen ei lintua pöntöllä näkynyt ja pönttöön jäi 9 kylmää munaa. Harmi, sillä tämä oli ensimmäinen tietooni tullut pönttöpesintä alueella, vaikka aiemmin tarjolla oli sopivampiakin pönttöjä.
*
Silkkiuikkupari ilmestyi siis ensikerran 27.4. entiselle pesäpaikalleen Savonlinnan Poukkusalmeen. Toinen linnuista oli ruoikon laitaan kerääntyneen kelluvan ruokokaistaleen päällä. 30.4. näytti pesäaihio olevan valmiina. 10-11.5. pesällä ja 19-20.5. Hautoi vielä 4-5.6, vaikka joutsenet välillä pesän lähellä. Edelleen pesällä 8.6. sekä 10-13.6. Yhä vielä pesällä 14. ja 16.6. Pesinnän lopputulos ei ole varma, kun vasta 8.8. jonkun matkan päässä pesäpaikasta näkyi aikuinen lintu kahden poikasen kanssa. Kolmas poikanen oli näistä vähän etäämmällä.
*
Meriharakka näyttäytyi Savonlinnan Heikinpohjassa tänä vuonna heinäkuun 5-6. päivinä. Ensin oli 5. päivänä entisellä mattolaiturin kalliolla Kotilahden suulla 3 lintua, 6. päivänä oli samaisessa paikassa 4 lintua lennossa.
*
Kalalokit olivat pesäkivellään Savonlinnan länsipuolella Harjusillassa jo huhtikuun 21. päivänä ja usein sen jälkeenkin. Ainakin 5.6. ja vielä 23.6. näytti hautovan N-puolen kivellä. Useina vuosina ei pesinnän onnistumista ole voinut varmistaa (ohi ajaessa), mutta nyt 28.6. kivellä oli aikuisen linnun lisäksi 2 pientä poikasta. Muut vanhat pesäpaikat välilä Savonlinna-Mikkeli: **Kolkonpäässä ei enää moneen vuoteen juurakkoa ** Juva Nääringinjärven pää: Ei näy enää uudelle tielle, mutta lintu oli pesäpaikan yllä lennossa 5.6. ** Juva Saarijärven lahti (vanhan 5-tien laita: Ei selkälokkia eikä kalalokkiakaan 14.5 eikä 5.6.
Haarapääskyt ovat pesineet
uskollisesti räystään alla. Niin tänäkin vuonna.
Kuva vuodelta 2021
*
Haarapääskyt totesin tänä vuonna ensi kertaa nyt jo perinteisellä pesäpaikallaan Puumalan Naistenvedellä 16-17. toukokuuta. 21.6. pesässä oli 5 munaa. 13-14.7. suuret poikaset. 19.7. kaksi lentopoikasta venevajan katolla. Vielä 3.7. lintuja lennossa, kävivät pesälläkin.
*
Kuhankeittäjä antoi vuosien jälkeen kuulua itsestään 24.5. Puumalssa. Ensin kuului vain yksi laulun säe ja varoitusääntä. Jonkun ajan kuluttua suuruusluokkaa 10 säettä. Se olikin sitten koko kesältä siinä. Paikka oli jälleen sama noin 100 m tarkkuudella, missä pesi 1969 (reng.) ja jossa on esiintynyt senkin jälkeen, mm. 2016. Paikka on rantametsikkö ja edustalle on (valitettavasti) rakennettu kesämökki.
*
Ruisrääkkä. Ensi kertaa kuulin 20.6. Savonlinnan Haukiniemessä tuulihaukan pesän luona. Seuraava oli niin'ikään tuulihaukan pesän luona 23.6. Makkolassa.
*
Pönttöpesijät pesivät pihapöntöissä toisaalta hyvin, mutta yksikään ei tehnyttoista pesyettä. Kirjosiepolta lähtivät poikaset kahdesta melko lähekkäin olevasta pöntöstä. Niin ikään sekä sinitiaisen että talitiaisen poikaset näyttivät selvinneen maastoon. Harmaasiepon pesinnät eivät onnistuneet, pöntössä olleet poikaset kuolivat taas ja saunan kuistilla olleesta pesästäkin osa kuoli, ilmeisesti yksi rengastettu selvisi maastoon.
Ruska oli näyttävä paikoin tänäkin vuonna.
Kuva koronavuoden 2020 syyskuulta
*
Lokakuu oli ilmatieteen laitoksen tiedoteen 1.11.25 mukaan (c/o Yle) koko maassa tavanomaista lämpimämpi. Idässä ja etelässä sademäärä oli pääosin tavanomaista pienempi.
Ensimmäisinä öinä lämpötila käväisi jo pakkasella, mutta 5. päivän jälkeen oli lämmin jakso. Lämpötila oli useina öinä yli +10 C-astetta. Sitten 10. päivän jäkeen vähän viileni, mutta vasta 17. päivän aamuna maa oli pitkästä aikaa kuurassa. Yöllä samoin kuin seuraavanakin, oli ollut pakkasta, Savonlinnan lentoaseman mukaan enimmillään jopa -4,7 astetta. Loppukuu eli 18. päivän jälkeen oli aika tasaista. Vain parina, 20. ja 22. päivien aamuina oli maassa ja katoilla kevyesti kuuraa. Ylimmät päivälämpötilat pysyttelivät melkein poikkeuksetta +5 asteen yläpuolella, viimeisenä viikonloppuna jopa +9 asteen vaiheilla.
*
Marraskuun alku oli erityisen lauha. Päivän ylimmät lämpötilat olivat 5. ja 6. päivinä yli + 10 C-astetta. Pakkaselle lämpötila meni Ilmatieteenlaitoksen Savonlinnan lentoaseman mukaan vasta 9. ja 10. päivien välisenä ja sitä seuranneena yönä. Maa saatiin Savonlinnassakin valkeaksi avoimilla paikoilla 15. ja 16. päiviksi, muttei sitä vielä mittarissa näkynyt. Mikkelissä ensilumi satoi 16. päiväksi (2 cm), mutta se suli pois jo 18. päiväksi, jolloin Savonlinnaan saatiin ensilumi. Punkaharjun mittausasemalla lumen syvyys oli tuolloin jopa 11 cm, mutta "vanhan" Savonlinnan alueella syvyys oli vain 2-5 cm.
Seuraavaksi oli pakkaspäiviä, 23. ja 24. päivät kuitenkin plussalla, jolloin "vanhan" Savonlinnan alueelta samoin kuin Mikkelistäkin nuo vähäiset lumet sulivat pois. Joitain vähäisiä lumisateita saatiin seuraavina päivinä, mutta niistäkin satama lumi lähti taas pois, kun päivän ylin lämpötila nousi reippaasti plussalle 28. päivänä kuukauden loppupäiviksi.
Ruokinnan aloitin automaatilla tuolloin 15. päivänä ja rasvatangon lisäsin kolme päivää myöhemmin.
*
Joulukuu alkoi leutona marraskuun lopun jatkumona. Lämpötila pysytteli plussalla öisinkin eikä lumesta ollut tietoakaan. Viidennen päivän aamuna lämpötila oli hiukan pakkasen puolella ja 7. päivänä alkoi räntäsade, jota saatiin toisella viikolla lisää, niin että maassa oli jonkinlainen lumipeite. 12-14. päivien aamuina oli pakkasta jopa yli 10 astetta ja juuri kuun puolivälin aamunakin -4,7. Sitten taas plussalle. 14. päivän iltana alkoi lumipyry. Talven tuntua ei kuitenkaan kestänyt kauan kun heti 15. päivän jälkeen aamun lämpötilat olivat plussalla aina talvipäivänseisaukseen saakka ja vettä satoi useana päivänä. Vielä 21. päivän aamuna maa oli täysin lumeton, mutta iltapäivällä lämpötila painui pakkaselle ja alkoi heikko lumisade.
Jouluaattoa edeltävinä päivinä satoi kevyesti lunta niin, että Forecan Savonlinnan Punkaharjun mittari näytti 2 cm lunta ja Mikkelissä 3 cm, mutta Savonlinnassa ei enää aattona, vaikka maassa oli kevyt lumiharso. Joulupäivänä lämpötila nousi jopa +5 asteeseen niin, että tapaninpäivänä maa oli taas aivan lumeton. Tapaninpäivän jälkeen mentiin jälleen pakkaselle ja useana päivänä saatiin lunta niin, että mittarit näyttivät uuden vuoden aattona sekä Savonlinnassa että Mikkelissä +10 cm:ä. Savonlinnan lentoaseman mittari näytti vuoden viimeisen päivän aamuna -16,1 astetta ja vuoden vaihtuessa -16,2 astetta pakkasta.
Ei ollut lunta tarpeeksi
lumiukon tekoon Mikkelin Rämälässä
jouluaattona 2025
SYKSYN LAJEJA
13-15.8-25 havaitsin ensimmäistä kertaa huomattavan rastasparven Savonlinnan Pihlajanniemellä. Enimmäkseen se koostui räkättirastaista, mutta mukana oli myös pienempiä rastaita. 27.8.-25 samalla alueella oli 20+ yksilön parvi, jotka "sahasivat" tien yli ilmeisesti naapurin pihlajaan ja takaisin. 4.9-25 kuului rastasparvesta punakylkirastaan syyslaulua Pihlajaniemellä.
18.8-25 kuului Puumalassa pajulinnun vaimeaa syyslaulua. Laulua olen kirjannut kuulleeni jo 24-26.5 ja 1-2.6. päivittäin. Myös 20-23.6 sekä 19-21.7, jolloin lauloi ahkerasti vaikka vaimeasti(?)
29.8-25haarapääskyt syöttivät vielä lentopoikasiaan Puumalan satamassa, höyryalus Wennon kannella.
13.9-25 oli lennossa 3 (haara?)pääskyä Puumalan sillan alla.
31.8-25 lensi Puumalassa Naistenvedellä kolme (kala)tiiraa tai "tiiralintua". Ääntely kiinnitti huomion, joka ei kuitenkaan ollut tyypillistä lähtevien tiirojen ääntelyä. 7.8-25 näin viimeiset tiirat (2)Savonlinna Kyrönsalmessa, jossa lensivät sillan yli.
4.9-25 olivat närhet, 5 yksilöäkin kerrallaan, tammenterhoja syömässä Savonlinnan Pihlajaniemellä.
4.9-25 havaitsin pitkästä aikaa kottaraisia, enimmäkseen nuoria, 20+ yksilön parven omakotitalon pihassa, Savonlinnan Laitaatsillassa, Niputtajan kadulla.
25.9-25 havaitsin ensimmäiset kaksi hanhiparvea Savonlinnan yllä. Ihan ensimmäisestä kuulin vain ääntä, toisessa arvioin olleen 200-300 lintua. 27. ja 28. päivinä niitä menikin Puumalassa sitten yhtenään, mutta 29. muutto näytti ainakin hetkellisesti pysähtyneen. 4-6.10-25 niitä tuntui menevän Puumalassa harvakseltaan.
11-13.10-25 muutto tuntui taas vilkastuneen tuulen käännyttyä pohjoisen puolelle.
30.10-25 meni vielä ainakin kaksi parvea Pihlajaniemellä Savonlinnassa, 1. parvessa 300-400 yks, toinen pienempi. 1.11-25 vielä Mikkelin Urpolassa "iso lautta".
2.10-25. Yksijalkainen västäräkki
saalisteli varastorakennuksen katolta käsin Silvolassa. Hallien omistajakin oli kiinnittänyt lintuun huomiota. Muutoin viimeiset västäräkit havaitsin 22.9. Puumalassa, 3 + 1 yksilöä.
29.9-25. Puukiipijä, yksi yksilö rantapuissa Puumalassa, ehkä "löyhässä" tiaisparvessa.
5.10-25. Vielä kuikkia uimassa 5+ yks. Puumalassa Naistenvedellä ja 6.10. vielä lyhyt ääni. 11-13.10-25 ei enää havaintoja, jotka kyllä vaikeita kovan tuulen vuoksi.
6.10-25 raksutteli punarinta Puumalassa niin kuin teki jo 27-28.9.
11.10-25 paljon rastaita, etenkin mustarastaita liikenteessä, myös yksi kulorastas maassa pihanurmikolla.
15-16.10-25 ensimmäiset tilhet, 5+ yks. pihakuusen latvassa Pihlajeniemellä. 22.10-25 Kyrönsalmen sillan kaupungin puoleisen pään puissa 10+ yksilöä.
17.10-25harmaahaikara lensi tien yli Savonlinnassa Poukkusalmessa. 12.11-25 istui kaksi lintua vesikivillä Pullinlahdella, Poukkusalmen N-puolella.
25.10-25mustarastaan syyslaulua pihakuusessa ja 30.10 naapurin pihalta. Mustarastaat ja samoin muut rastaat katosivat kokonaan marraskuun puolivälin jälkeen eli kun maa saatiin ensi kerran valkoiseksi, vaikkakin tilapäisesti.
15.12-25 oli seuraavan kerran 2 mustarastasta ruokinnalla, sitten 23.12. kaksi lintua aronia-aidassa ja vielä yksi lintu 28.12. automaatin alla (ruokinnalla).
10.11-25harmaapäätikka näyttäytyi nyt syksyllä ensi kertaa pihan lehtikuusessa Savonlinnassa, vaikka en vielä ollut aloittanut ruokintaa. 28.11-25 niitä seuraavan kerran oli ensin 2 yksilöä rasvatangon luona, vain toinen kuitenkin kävi tangolla. Sen jälkeen on näyttäytynyt vain harvakseltaan, viimeksi 29.12.
'
Savonlinnassa, Liistonsaaren kylässä 17.5.1975 poikasena rengastettu korppi (D 51947) oli ammuttu 6.10.1977 (silloisen) Hämeen läänin Kuhmoisissa, 174 km:n päässä rengastuspaikalta.
Rengastaja: Jouko Mättö '
KANAHAUKKA *
'
Ristiinan Löydössä poikasena 18.6.1975 rengastettu kanahaukka (D 61608) oli löydetty kuolleena Nastolasta 21.9.1975. Ei tarkempia tietoja. Matka syntymäpesälle 101 km.
Rengastaja Jouko Mättö.
Mikkelin maalaiskunnan Vanhamäessä 22.6.1975 poikasena rengastettu kanahaukka (D 54291) oli löydetty kuolleena Porista 20.5.1976. Ei tarkempia tietoja. Matka rengastupaikalle 281 km.
Ristiinan Suurlahdessa 1.7.1975 poikasena rengastettu kanahaukka (D 62731) oli ammuttu Venäjällä 10.12.1975. Matka rengastupaikalle 141 km.
'
HIIRIHAUKKA *
'
Mikkelin maalaiskunnan Tuukkalassa 7.7.1975 poikasena rengastettu hiirihaukka (D 54300) oli ammuttu Syyriassa 20.4.1979. Matka rengastuspaikalle 3'146 km.
'
KALASÄÄKSI *
'
Sulkavalla Leipämäessä 13.7.1975 poikasena rengastettu kalasääksi (M-10179) oli löydetty Rautalammella rannalta kuolleena verkon palasta 12.4.1981. Matka rengastuspaikalle 109 km.
Rengastaja Jouko Mättö.
Mikkelin maalaiskunnan Häyrylässä 9.7.1975 poikasena rengastettu kalasääksi (M 10164) oli "pyydystetty ilm. tarkoituksella" ja ilmoitettu kuolleeksi 15.1.1976 Ghana:ssa (West Africa). Matkaa rengastuspaikalta 6'582 km SSW.
Rengastaja Jouko Mättö.
'
